Punamarjakanukka on iso pensas tai monirunkoinen puu ja kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta sekä Vähä-Aasian ja Kaukasuksen alueelta. Se on ikivanha, jo roomalaisten viljelemä koristepuu ja monikäyttöinen hyötykasvi. Varhain keväällä ennen lehtiä puhkeavat keltaiset kukat ovat tärkeitä mehiläisille, syksyllä kypsyvistä punaisista marjoista tehdään terveellisiä ja herkullisia säilykkeitä, ja marjojen sisällä olevista isoista siemenistä voidaan puristaa korkealaatuista öljyä. Puuaines on kovaa ja niin tiheää, ettei se kellu vedessä, ja sitä on käytetty työkalujen valmistamiseen.
Suomessa punamarjakanukkaa on jostain syystä harvoin edes kokeiltu, vaikka sillä on meitä ympäröivissä maissa satojen vuosien viljelyhistoria. Mustilassa kasvaa yksi ainoa vanha pensas Alppiruusulaakson pohjoisreunalla. Se ja muutamat nuoremmat istutukset ovat kuitenkin menestyneet hyvin. Ne ovat toistaiseksi jääneet pienikokoisiksi, ja kauneimmillaan ne ovat kukkiessaan varhain keväällä, yleensä jo toukokuun alussa.
Nykyisin merkittävää punamarjakanukan jalostustyötä tehdään mm. Itävallassa, Latviassa ja Puolassa, josta koeaineistoa on saatu myös Mustilaan. Mahdollisuudet saada siitä uusi monikäyttökasvi ainakin eteläisimpään Suomeen ovat varteenotettavat, kunhan ensin löydetään meille sopivimmat lisäyslähteet ja lajikkeet.
