Gymnocladus dioicus - kentuckynpapupuu

Kentuckynpapupuu on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Puu on alueella jokseenkin harvalukuinen luonnonvaraisena ja esiintyy miltei aina yksittäispuina sekametsässä. Se on merkillinen ilmestys jykevine oksineen ja pienistä lehdyköistä koostuvine valtavine, kahteen kertaan parilehdykkäisine lehtineen. Uudisasukkaiden sanotaan käyttäneen kentuckynpapupuun paahdettuja siemeniä kahvin korvikkeena. Siitä onkin käytetty nimeä kentuckynkahvipuu. Ainakin tuoreena siemen on kuitenkin myrkyllinen ja pahanmakuinen.

Kentuckynpapupuu puhkeaa lehteen myöhään ja varistaa lehtensä aikaisin. Reilusti yli puolet vuodesta se on ilman elonmerkkejä, siksi kreikankielinen sana Gymnocladus eli paljasoksainen sen tieteellisessä nimessä. Eteläisen Kanadan ranskankieliset kutsuvat sitä nimellä chicot, kuollut puu, nähtävästi samasta syystä. Suomessa kentuckynpapupuu ponnistaa kasvuun vasta juhannuksen tienoilla säitten kunnolla lämmettyä. Puun menestymistä Suomessa näyttääkin rajoittavan liian lyhyt ja viileä kesä, sillä varsinkaan nuorten tainten versot eivät ehdi tuleentua ennen syyspakkasia ja paleltuvat yhä uudestaan samaan mittaan. Kestävyys näyttää hieman paranevan kun taimi varttuu parin metrin mittaan.

Suomenkielinen nimi
Kentuckynpapupuu
Heimo
Fabaceae
Suku
Gymnocladus
Laji
dioicus
Koko
2–4 m. Luonnossa jopa 20 m.
Kotipaikka
Pohjois-Amerikan itäosa, rajoittuen pohjoisessa Ontarion eteläosan lehtovyöhykkeeseen, idässä Appalakkeihin, etelässä Missourin pohjoisosiin ja lännessä preeriaan.
Kuvaus
Nopeakasvuinen puu, lehtilavat 30–75 cm mittaiset, kahteen kertaan parilehdykkäiset. Harmaa, uurteinen runko.Kukat vihreänvalkoiset, tähtimäiset. Palkohedelmät eivät ehdi kypsyä Suomessa.
Kasvupaikka
Aurinkoinen, lämmin ja suojaisa kasvupaikka, jossa hallaton kasvukausi on mahdollisimman pitkä.
Menestyminen
Vyöhyke (Ia). Taimena arka syyspakkasille.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat