Happomarjoja on pohjoisella pallonpuoliskolla sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa lähes 200 pensaslajia. Puutarha-arkkitehti Bengt Schalin ilmoittaa kirjoissaan kokeilleensa puutarhassaan Kirkkonummella menestyksellisesti yli viittäkymmentä happomarjalajia. Esittelynsä hän aloittaa ruostehappomarjalla, joka on "puutarhojemme vanhimpia asukkaita koristepensaiden joukossa".
Ruostehappomarja on komeimmillaan kukkiessaan kesäkuussa. Mimosankeltaiset kukat riippuvat tertuissa kauniisti kaartuvissa, piikkisissä oksissa. Kukkien pölytysmekanismi on erikoinen: kun mettä etsivä hyönteinen koskettaa heteen tyveä, ponnahtaa hede äkkiä ylös ja ponnen aukosta sinkoilevat siitepölyhiukkaset tarttuvat hyönteisen päähän ja siitä seuraavan vierailukukan emin luotille.
Kukinnan jälkeen kypsyvät punaiset marjat, joita nykyisin pidetään lähinnä silmänilona. Entisaikaan ja monissa muissa maissa happomarjapensaita on hyödynnetty myös marjakasveina. Marjoissa on runsaasti muun muassa sitruunahappoa ja C-vitamiinia. Siemenet on poistettava ennen käyttöä. Harppomarjapensaat ovat ikiajoista olleet tärkeitä myös luontaislääkinnässä.