Salix × pendulina 'Blanda' - kyynelsalava

Aidot riippasalavat, lähes myyttisen aseman saavuttaneet niin sanotut itkupajut, ovat valitettavasti liian talvenarkoja Suomessa kasvatettaviksi. Kestävämpien lajien kanssa tehdyillä risteymillä on kuitenkin menestymisen mahdollisuuksia. Mustilassa 2000-luvulla kokeilluista lajikkeista yllättäen parhaiten on menestynyt 'Blanda'-niminen lajike, jota arvellaan silosalavan (S. euxina) ja itkusalavan (S. babylonica) risteymäksi. Tämän lajikkeen toi Tanskasta Suomeen pajutietäjä Tapani Uronen vuonna 2003.

Kyseessä on todellakin aito 'Blanda'-lajike eikä samalla lajikenimellä pitkään kulkenut, jo 1800-luvulla Suomeen Venäjältä tuotu isoriippasalava, joka on kokonaan toinen puu. Aidolla lajikkeella on pitkät, maahan (tai veteen) asti riippuvat oksat ja kapeat, karvattomat lehdet, joiden tyvellä on kaksi isoa korvaketta. Talviset oksat ovat kiiltävänvihreät, talvisilmut mustuvat.

Mustilaan istutettu nuori kyynelsalava kasvaa sillan kupeessa Atsalearinteen lammella ja on kasvupaikan varjoisuudesta ja märkyydestä huolimatta kasvanut hämmästyttävän hyvin. Pakkasenkesto ja vastustuskyky tauteja kohtaan ovat melko hyvät.

Suomenkielinen nimi
Kyynelsalava
Heimo
Salicaceae
Suku
Salix
Laji
× pendulina
Lajike
'Blanda'
Koko
4–8 m.
Kotipaikka
Saksasta löydetty ja lajikkeeksi nimetty salavaristeymä.
Kuvaus
Pyöreälatvuksinen pikkupuu, jonka oksat riippuvat maahan asti. Lehdet pitkät, kapeat ja kiiltävät.
Kasvupaikka
Aurinko–kevyt varjo, tuore tai kostea, jopa märkä, keskiravinteinen.
Menestyminen
Vyöhykkeet I (II). Ei pitkäaikaisia kasvatuskokemuksia.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
Location