Kiinanjalava on kotoisin Itä-Aasiasta laajalta alueelta, joka pitää sisällään myös Korean ja Japanin etelä- ja keskiosat. Euroopassa sitä on viljelty vähän, mutta Amerikassa sitä pidetään korkeassa arvossa puisto- ja maisemointipuuna. Sen käyttöaluetta lisäsivät 1980-luvulta lähtien Amerikkaan tuodut pohjoiset siemenalkuperät. Syynä kiinanjalavan suosioon on ennen kaikkea sen poikkeuksellisen hyvä vastustuskyky jalavatautia kohtaan, mutta myös sen sopeutumiskyky, nopeakasvuisuus ja erikoislaatuisen sirot kauneusarvot.
Kiinanjalava on pienilehtinen ja sitä kautta olemukseltaan siro puu, joka soveltuu myös bonsain kasvatukseen. Vapaasti kasvaessaan se kehittyy nopeasti keskikokoiseksi, usein kaartuva- tai hieman riippaoksaiseksi puuksi, jonka koristearvoa etenkin talvisaikaan lisää värikäskuvioinen runko. Useimmista muista jalavista poiketen kiinanjalava kukkii vasta loppukesällä ja kypsyttää siemenensä syksyllä. Puu pysyy lehdessä yleensä pitkälle syksyyn ja saa lopulta kellanoranssin syysvärin. Puuaines on kaunista, ruskeaa, jalavaksikin hyvin kovaa, ja Kiinassa arvostettua muun muassa työkalujen valmistukseen.
Kotimaisiin suomalaisiin jalaviin verrattuna kiinanjalava on valoavaativa, mikä on syytä huomioida sitä istuttaessa. Talvenkesto on vaihteleva siemenlähteen mukaan, kuten laajallelevinneillä puilla usein on. Mustilaan 2023 saatu alkuperä on peräisin Wayne ja Judy Lovelacen taimistolta Missourin Elsberrystä. Taimistolla on oma siemenviljelmä, joka on perustettu valitsemalla parhaita puita toisaalla samassa kaupungissa kasvavasta Elsmo-siemenlähteestä, joka taas jalostettiin 1980-luvulla useista eri alkuperistä. Viljelmäänsä Judy Lovelace itse arvioi kestävimmäksi saatavilla olevaksi kiinanjalavaksi. Näillä puilla on myös järjestään kaunis, värikkäästi ruskean, oranssin ja harmaan sävyissä kesivä kuori.
Lovelacen kiinanjalavat ovat kasvaneet Missourissa erinomaisesti ja selvinneet vauriotta mantereisista talvista ainakin -31 °C minimilämpötiloihin asti. Miten ne suhtautuvat Suomen viileämpiin kesiin, sitä on vielä liian aikaista arvioida. Mustilassa on tavoitteena toistaa sama temppu ja valita Lovelacen parhaista jälkeläisistä oma, suomalainen kiinanjalavan siemenlähde. Kestää kuitenkin 10–15 vuotta ennen kuin niiden siementuotanto alkaa.
Sitä odotellessa käytettävissä on Lovelacen siemenlähde – niin kauan kuin siemeniä riittää. Lovelace-erän siemeniä ja taimia on myyty harrastajille ja matkamuistoksi Mustilan yleiseen tapaan, ja keväästä 2025 lähtien niitä on lähdössä myös Etelä-Suomen kaupunkien koeistutuksiin. Jalavataudin kolkutellessa jo Suomen rajoja Ruotsissa ja Pietarissa asti on korkea aika tehdä kokeita kestävillä jalavalajeilla. Kiinanjalavan sirolehtinen estetiikka ja hieno runko tarjoavat myös jotain aivan uutta Suomen oloihin.
Jaakko Saarinen 2.4.2025
kuva 1: Kiinanjalava kaupunkipuuna Fukuokassa Japanissa - kuva そらみみ lisenssi CC-SA 4.0
kuva 2: Kiinanjalavan kuorta. Kuva Ronnie Nijboer 2007.
