Sorbaria sorbifolia - viitapihlaja-angervo

Suomessa viljeltävistä pihlaja-angervojen (Sorbaria) suvun lajeista viitapihlaja-angervo on vanhin tunnettu ja ehdottomasti yleisin. Sitä kutsutaankin meillä usein lyhyesti pihlaja-angervoksi. Se on yleinen koristepensas, joka kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi. Pihlaja-angervo on helppohoitoinen, kiitollinen kasvi tausta- ja täytepensaana hankalastikin hoidettaviin maastokohteisiin ja sietää tarvittaessa rajunkin nuorentamisen alasleikkaamalla. Se myös kasvattaa maavarsia, vesoo niistä runsaasti ja leviää kasvupaikallaan. Tunkioon tai ojaan heitetyistä maavarrenkappaleistakin saattaa versota tiheikkö, joka paikalleen asetuttuaan on työläs ja vaikea hävitettävä.

Pihlaja-angervon lehdet puhkeavat keväällä ensimmäisten joukossa. Sirolehdykkäiset lehdet muistuttavat pihlajaa. Pensas kukkii keskikesällä koristeellisin, valkoisin kukinnoin ja saa keltaisen syysvärin varhain syksyllä. Lehtien jo varistua sitä koristavat edelleen ruskeiksi kypsyneet hedelmystöt.

Viitapihlaja-angervo kasvaa luontaisena Aasiassa Uralilta itään ja Japanissa. Suomessa se menestyy Lappia myöten.

Suomenkielinen nimi
Viitapihlaja-angervo
Heimo
Rosaceae
Suku
Sorbaria
Laji
sorbifolia
Koko
1–2,5 m.
Kotipaikka
Aasiassa, erityisesti Kiinan pohjoisosissa ja Japanin Hokkaidossa, sekä harvinaisena Honsun saarella. Myös Pohjois-Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä.
Kuvaus
Rehevä, pystykasvuinen ja helppohoitoinen koristepensas. Lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä, kukkii keskikesällä valkoisin huiskilokukinnoin.
Kasvupaikka
Aurinko–puolivarjo. Melko vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta rehevällä paikalla kasvu ja leviäminen on nopeampaa.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–VII. Uusiutuu hyvin alasleikattunakin. Rangat kestävät hyvin lumen painoa.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
Sorbaria sorbifolia ©Susanna