Keltasalava on kujasalavien eli valkosalavan (S. alba) ja silosalavan (S. euxina) risteymien joukkoon kuuluva pajupuu, joka ei eroa muista kujasalavista kuin oksien keltaoranssin värin puolesta. Väri on kirkkaimmillaan kevättalvella ja nuorissa oksissa, siksi keltasalavia leikataankin toisinaan niin sanotusti tapille eli metrin parin kantoon, josta sitten kasvaa voimakkaan värisiä vesaoksia. Vapaasti kasvaessaan keltasalavasta voi kehittyä hyvällä paikalla jopa 25-metrinen puu, jonka rungolla voi olla läpimittaa yli metrin.
Keltasalavan löysi ensimmäisen kerran korinpunoja W. Scaling Britanniassa 1860-luvulla. Suomessa sitä on kasvatettu ainakin 1920-luvulta lähtien useina eri kantoina, yleensä virheellisellä nimellä Salix alba 'Vitellina'. Mustilassakin kasvaa nykyisin kolmea hieman erilaista keltasalavaa. Eroja on koossa, sukupuolessa, kasvutavassa, lehtien muodossa ja oksien värikkyydessä; luultavasti myös talvenkestävyydessä.