Valkovaleakaasia on amerikkalainen hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva puulaji, jota arvostetaan sen erityisen kovan ja lahoamista vastustavan puuaineksen vuoksi. Sitä on 1600-luvulta alkaen tuotu myös Eurooppaan, jossa se on monin paikoin karannut luontoon muodostaen nykyään muun muassa Unkarissa laajoja metsiköitä.
Valkovaleakaasia on nopeakasvuinen puu, joka viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Juuristossa elävien typensitojabakteerien ansiosta se menestyy myös vähäravinteisilla kasvualustoilla. Alkukesällä valkovaleakaasiaa koristavat valkeat, hernekaveille tyypilliset kukinnot. Puu kasvattaa jopa monimetrisiä vuosiversoja, jotka suojautuvat nälkäisiä eläimiä vastaan terävillä okailla. Syväuurteisessa rungossa okaita ei kuitenkaan ole kuten sukulaisella kolmiokalla (Gleditsia triacanthos).
Meillä valeakaasian talvenkestävyys on huono. Vanhatkin puut saattavat kylmien kesien jälkeen paleltua alas, sillä puu vaatii lämpimän kesän ja syksyn ehtiäkseen tuleentua kunnolla. Toisaalta ainakin Ahvenanmaalla, Korppoossa ja Vantaalla on myös kunnon puiksi kehittyneitä yksilöitä. Mustilaan istutetuista kymmenistä valkovaleakaasioista vain muutamat ovat alkaneet näyttää puun elkeitä. Kerran palelluttuaan valeakaasia alkaa vesoa vimmaisesti ja jää yleensä lopullisesti pensasmaiseksi.