Cotoneaster lucidus - kiiltotuhkapensas

Tuhkapensaat ovat ruusukasvien (Rosaceae) heimon laaja ja kirjava, noin 300 lajin suku pohjoisella pallonpuoliskolla. Suku koostuu lehtensä varistavista ja eriasteisesti ainavihannista lajeista, joista matalimmat ryömivät alle 30-sentttisinä juurtuen versoistaan ja puumaiset kohottavat latvansa jopa 15 metrin korkeuteen. Suomessa esiintyy luonnonvaraisena yksi laji: kallio- eli pohjolantuhkapensas (C. scandinavicus).

Keski-Aasiasta kotoisin oleva kiiltotuhkapensas on meillä yleisimmin kasvatettu tuhkapensas. 1960- ja 1970-luvuilla se oli toiseksi eniten viljelty aita- ja koristepensas. Oksisto haarautuu tiheästi, ja pensaasta voi kasvattaa erinomaisen leikatun aidan. Jalonnettuna kotipihlajan (Sorbus aucuparia) tai orapihlajan (Crataegus) korkealle perusrungolle siitä kehittyy kaunis pikkupuu.

Mustilassa kiiltotuhkapensas viihtyy monenlaisilla paikoilla. Etelärinteen ja Alppiruusulaakson luoteisosan pensaiden oksat kaareutuvat kauniisti, ja parhaimmillaan ne ovat kiiltävien, pienten lehtien loistaessa punaisessa syysvärityksessä. Oma koristearvonsa on myös munanmuotoisilla, kiiltävänmustilla, syömäkelvottomilla marjoilla. Niiden myrkyllisyydestä on joskus keskusteltu, mutta myrkytyksiä ei liene todettu.

Suomenkielinen nimi
Kiiltotuhkapensas
Heimo
Rosaceae
Suku
Cotoneaster
Laji
lucidus
Koko
2,5 m pensas.
Kotipaikka
Altai, Baikal-järven eteläpuoli ja Mongolia.
Kuvaus
Kesävihanta, siirottava- ja tiheäoksainen pensas. Punertavanvalkoiset huiskilokukinnot. Välkehtivän tummanvihreät, paksuhkoilta näyttävät, ehytlaitaiset, soikeanpuikeat lehdet. Kiiltävänmustat marjat. Kirkkaanpunainen syysväritys.
Kasvupaikka
Aurinko–varjo, vähä–keskiravinteinen, kuiva–tuore kasvupaikka. Hiekka ja moreeni sopivat hyvin. Ei seisovaa vettä, ei savimaata, ei aurauslumia pensaitten päälle, arka tiesuoloille. Märässä sairastuu toisinaan johonkin sienitautiin, joka on vähentänyt ajoittain pensaan käyttöä.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–VI.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat