Kaikki kuivan kangasmetsän punaiset marjat eivät ole puolukoita (Vaccinium vitis-idaea), vaan joukossa voi olla sianpuolukoita. Sianpuolukka ei nimestään huolimatta ole edes kovin läheistä sukua puolukalle, mutta ne muistuttavat toisiaan ja viihtyvät osin samoilla kasvupaikoilla. Ne erottaa esimerkiksi versoista, jotka sianpuolukalla suikertavat rennosti, mattomaisesti maata pitkin; puolukan versot ovat pystyjä.
Sianpuolukka viihtyy kuivissa, avoimissa metsissä, kuivilla nummilla tai kankailla, kallioilla ja hietikoilla. Se suosii rapakivialueita, joihin myös Mustilan Kotikunnaan kalliot kuuluvat. Riittävän karuilla paikoilla sianpuolukka pystyy muodostamaan täysin puhtaita, kauniita ja laajojakin kasvustoja. Sianpuolukan punaiset marjat ovat syötäviä, mutta kuivia ja jauhomaisia. Rohdoskäytössä marjoja mielenkiintoisempia ovat runsaasti arbutiinia sisältävät lehdet. Ne ovat apteekkitavaraa ja niitä käytetään muun muassa ihonhoitoon.
Sianpuolukka on erinomainen maanpeitekasvi karuille paikoille, etenkin valoisiin metsäpuutarhoihin. Rehevässä maassa se ei pärjää kilpaileville kasveille.