Isolehtilehmus on täydessä kukinnassaan näyttävä, tuoksuva puu, jonka levinneisyysalue kattaa Manner-Euroopan. Kookkaan puun runko on muhkuraton ja vesaton, latvus säännöllinen ja pyöreä. Isolehtilehmuksella on nimensä mukaisesti suuret lehdet, metsälehmuksen lehtiä suuremmat. Kukinto on 2–5-kukkainen nuokkuva viuhko, hedelmät ovat usein kookkaita ja heikommin tai selvemmin viisisärmäisiä. Hedelmät eivät ole helposti sormien välissä rikki muserrettavia.
Isolehtilehmus on toiseksi tärkein luontainen eurooppalainen lehmuslaji. Sitä on yleisesti viljelty puistopuuna. Suomessa se on menestynyt lähes Oulun korkeudelle asti. Puistoissa yleinen muhkurarunkoinen puistolehmus (Tilia x europaea) on metsälehmuksen (Tilia cordata) ja isolehtilehmuksen välinen risteymä.
Mustilassa Pähkinärinteen länsipäässä, Tammimetsän vaiheilla kasvaa komeita, kookkaita isolehtilehmuksia saarnien (Fraxinus excelsior) ja tammien (Quercus robur) joukossa. Yhdessä ne luovat vanhan jalopuulehdon tunnelmaa.
