Mahonia aquifolium - mahonia

Ainavihanta, matalakasvuinen mahonia kukkii toukokuussa, jolloin sen ylimmissä lehtihangoissa on suurina rykelminä pystyjä kukkaterttuja ja niissä keltaisia, pieniä mutta kauniita kukkia. Mahonian lehdet ovat usein kiiltävät ja kauniin tummanvihreät, lehdykät ovat laidoiltaan harvakseltaan otapäiset. Osa lehdistä saattaa syksyllä muuttua loistavan punaiseksi.

Syksyllä mahoniaa koristavat marjatertut, joissa on sinisenharmaita marjoja. Marjat ovat syötäviä, mutta siemenet mahdollisesti lievästi myrkyllisiä. Kirpeänhapanta hedelmälihaa voi käyttää esimerkiksi hillojen ja viinien hapantamiseen. Myös suomalaisessa vuonna 1950 painetussa puutarhakirjassa on mainittu, että mahonian marjoista saa hyvää marmeladia.

Pohjois-Amerikan länsiosissa runsasravinteisissa havumetsissä kasvava mahonia viihtyy parhaiten varjoisassa tai puolivarjoisassa paikassa, suojassa kylmiltä tuulilta ja etenkin keväällä suoralta auringonpaisteelta, meillä mielellään talvella lumen alla. Se sopii hyvin kasvamaan alppiruusujen (Rhododendron) lähellä. Mustilassa mahonioita kasvaa useassa paikassa. Keväällä kukkiessaan ne ovat näyttäviä, lehtevänä aikana häviävät muiden pensaiden sekaan.

Suomenkielinen nimi
Mahonia
Heimo
Berberidaceae
Suku
Mahonia
Laji
aquifolium
Koko
40–70 cm.
Kotipaikka
Läntinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus
Muodoltaan epäsäännöllinen ainavihanta pensas. Koristeelliset tummanvihreät, vaihtelevasti kiiltävät lehdet. Kukkii toukokuussa keltaisin runsain kukinnoin. Harmaansiniset happamat marjat kypsyvät syksyllä.
Kasvupaikka
Puolivarjo–varjo, keskiravinteinen, tuore, hapan.
Menestyminen
Vyöhykkeet (I–IV).
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
mahonia_aquifolium_kukka_jreinikainen.jpg