Silosumakki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Pääasiassa sitä tavataan mantereen itäosissa, mutta sitä löytyy lähes kaikista Yhdysvaltain osavaltioista kuten myös Kanadan eteläosista. Se on juurivesova puu tai pensas, joka viihtyy aurinkoisilla, hiekkaperäisillä rinnemailla ja teiden varsilla. Suomalainen nimi viittaa karvattomiin oksiin, jotka ovat paras tuntomerkki lajin erottamiseksi lähisukulaisestaan samettisumakista (Rhus typhina).
Koristeelliset lehdet ovat runsaslehdykkäiset ja saavat syysvärin kaikissa keltaisen, oranssin, punaisen ja violetin sävyissä. Kesällä pienet, vihreät kukat ovat pystyissä 20-senttisissä latvakukinnoissa, jotka emikasveilla muuttuvat syyskuussa komeiksi ja loistavanpunaisiksi tähkiksi. Silosumakin hedelmä on punaisten karvojen peittämä marja, joka lehtien varistua jää kasviin pystyissä tertuissa. Marjoista on tehty mehua ja niitä on käytetty virvoitusjuomien sitruunamaisena aromiaineena ja myös lääkintään. Kasvin eri osista uutetut väriaineet olivat vielä 1800-luvulla sen merkittävin käyttömuoto, mutta keinotekoisten väriaineiden yleistyttyä sumakit ovat menettäneet merkityksensä hyötykasveina.
Mustilassa näyttävää mutta aranpuoleisena pidettyä pensasta kasvaa muutamia yksilöitä koeluontoisina istutuksina eri puolilla arboretumia.
