Aesculus hippocastanum - (balkanin)hevoskastanja

Balkaninhevoskastanja on komea kukkapuu, jota voidaan kasvattaa Etelä-Suomessa suotuisilla paikoilla. Nuorena se on arka syyspakkasille ja talvivaurioille, ja siksi hevoskastanjan taimet yleensä tuodaankin Suomeen muualta. Vanhemmiten puun talvenkestävyys paranee.

Hevoskastanjan olemusta voi hyvin luonnehtia sanalla sanoen isokasvuiseksi. Siitä kasvaa lauhkeamman ilmaston alueilla jopa 30-metrinen, komea puu. Meillä se jää puolta lyhyemmäksi, mutta tekee kuitenkin leveän latvuksen. Oksat ovat tukevat ja talvella niitä komistavat huomiotaherättävän suuret, tahmeat talvisilmut. Silmuista puhkeavat keväällä suuret sormilehdet ja näyttävät, valkoiset kukinnot. Syksyllä hevoskastanjaa koristavat isot, piikkiset kotahedelmät, joiden sisällä olevat ruskeat, isot siemenet eivät kelpaa syötäväksi. Oraville ne kyllä maistuvat.

Arboretum Mustilassa balkaninhevoskastanja on menestynyt amerikkalaisia sukulaisiaan heikommin eikä arboretumissa kasva ainuttakaan kookasta puuta. Arboretum kerääkin hevoskastanjan siemenet Kouvolasta, josta on valittu emokasveiksi ryhmä poikkeuksellisen kookkaita ja hyvin menestyviä hevoskastanjoita.

Suomenkielinen nimi
(Balkanin)hevoskastanja
Heimo
Hippocastanaceae
Suku
Aesculus
Laji
hippocastanum
Koko
Suomessa 8–20 m, kotiseudullaan jopa 30 m puu.
Kotipaikka
Balkan.
Kuvaus
Komea puistopuu. Oksat jykevät, lehdet suuret, 5–7-sormiset. Kukinta kesäkuussa isoin, valkoisin pystyin kukinnoin. Isot kastanjamaiset siemenet ovat syömäkelvottomia, lievästi myrkyllisiä.
Kasvupaikka
Aurinkoinen, tuore, runsasravinteinen ja multava, mieluusti kalkkipitoinen maa.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–III (IV).
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
Aesculus hippocastanum kukkii @kouvola ©jr