Hydrangea anomala subsp. petiolaris - köynnöshortensia

Kauniisti kukkiva köynnöshortensia on kotoisin Itä-Aasiasta. Luontaisesti se kasvaa rehevissä ja kosteissa havu- ja lehtimetsissä. Se on kookas köynnös, joka kiinnittyy tukeen haarojen kiipimäjuurilla. Se kasvaa joko laajana maata kattavana mattona tai nousee korkealle puiden runkoihin kiinnittyen tiukasti puiden kaarnan koloihin, tavallisesti rungon varjopuolella. Kasvun alkuun päästyään köynnös saattaa yhden kasvukauden aikana kasvaa metrin. Sillä on koristeelliset 10–20 cm kokoiset valkeat, litteät kukinnot, joissa on keskellä kymmenittäin pieniä kaksineuvoisia kukkia ja reunoilla kapea kiehkura kauniita neuvottomia laitakukkia.

Mustilassa köynnöshortensioita kasvaa etenkin Alppiruusulaaksossa, jossa ne tuovat alueelle eksoottista rehevyyttä. Niiden kukinta alkaa heti alppiruusujen (Rhododendron) jälkeen heinäkuun alussa. Kasvutapa on kauniin kaksikerroksinen: köynnös nousee suoraan ylös runkoa pitkin ja kukalliset sivuoksat kaartuvat rungosta ulos alaviistoon. Köynnöshortensia on näyttävä suurine valkoisine kukintoineen, mutta myös kuparinvärisine syyslehtineen. Talvella köynnöksen kuivuneet kukat tuovat eloa talviseen maisemaan.

Suomenkielinen nimi
Köynnöshortensia
Heimo
Hydrangeaceae
Suku
Hydrangea
Laji
anomala
Alalaji (ssp.)
petiolaris
Koko
8–15 m.
Kotipaikka
Korea, Japani, Taiwan.
Kuvaus
Koristeellinen, kohtuullisen rotevakasvuinen köynnös, joka kiinnittyy alustaan kiipimäjuurillaan. Kukinto kookas valkea tasohuiskilo, jossa on reunoilla steriilejä isoja laitakukkia.
Kasvupaikka
Puolivarjo–varjo, runsasravinteinen, tuore, runsashumuksinen.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–II.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
hydrangea_anomala_petiolaris_jreinikainen.jpg