Amerikankastanja oli laajimmalle levinnyt Pohjois-Amerikan kolmesta kastanjalajista, ja se oli yksi metsien peruskasveista erityisesti Appalakkien eteläosissa, joissa se kehittyi valtaviksi puiksi. Runsaat kastanjasadot tarjosivat ravintoa ihmisille ja eläimille. Tilanne muuttui, kun aasialaisperäinen sienitauti kastanjansurma (Cryphonectria parasitica) lähti 1904 leviämään ja aiheutti valtavat tuhot kastanjametsissä, joiden vastustuskyky uutta patogeenia kohtaan oli heikko. Tuho viimeisteltiin laajoilla hakkuilla, jotka lienevät hävittäneet paljon taudille vastustuskykyisiäkin puuyksilöitä.
Nykyisin kastanjametsistä on jäljellä vain rippeitä, ja tyypilliset kastanjat ovat pensasmaisia juurivesoja, jotka sortuvat kastanjansurmaan ennen järeytymistään. Vastustuskykyisiä yksilöitä on pyritty keräämään ja lisäämään kastanjan palauttamiseksi metsiin. Toinen linja on ollut risteyttäminen aasialaisten kastanjoiden kanssa, ja kolmas keino geenimanipulaatio. Näistä kaikista on saatu lupaavia tuloksia, mutta kastanjan paluu itäisen Pohjois-Amerikan metsiin ei vielä ole lähitulevaisuuden näköpiirissä.
Tällä hetkellä suurimmat amerikankastanjat kasvavat luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella istutuksissa, jotka ovat niin eristyksissä, että ovat säästyneet taudilta, mm. Kanadassa ja Yhdysvaltain länsiosissa sekä Euroopassa. Suomessakin amerikankastanjaa on satunnaisesti istutettu, ja lämpimillä paikoilla se on saavuttanut kukintakoon mm. Tammisaaressa. Amerikankastanja kestää kovia pakkasia, mutta vaatii lämmintä kasvukautta, ja ilmaston lämpeneminen parantaa sen menestymismahdollisuuksia Suomessa.
Mustilassa Amerikankastanjaa on viljelty 2017 siemenkeruumatkasta lähtien, ja näitä puita kasvaa hyvin menestyvänä mm. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Mustilassa amerikankastanjalle sopivia istutuspaikkoja on ollut vaikea löytää. On jouduttu istuttamaan melko varjoisille paikoille, joissa osa taimista on menetetty hitaan kasvun seurauksena. Tästä huolimatta osa niistä näyttää merkkejä hitaasta kehittymisestä. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa samat keruut ovat menestyneet erinomaisesti. Kastanjapuut saavuttavat optimaalisen talvenkeston vasta isommassa koossa.
(JS 2.7.2024)
