Viitavaahtera on yksi Mustilan lukuisista pensasmaisista vaahteroista. Kasvutavaltaan se muistuttaa kotimaisista kasveistamme eniten pähkinäpensasta (Corylus avellana). Vaaleanvihreät rungot kasvavat vieri vieressä ensin suoraan ylös ja sitten kaareutuen pyöreäksi latvukseksi. Oksien kärkiosat rusottavat talvisaikaan, ja varhain keväällä niihin puhkeaa siro lehdistö, jonka värisävy säilyy heleänvihreänä koko kasvukauden.
Muista pensasmaisista vaahteroista viitavaahteran erottaa helposti, jos tutkii lehtien alapintoja, sillä viitavaahteralla säilyy suonihankoja pitkin kulkeva harva karvoitus koko kasvukauden. Tieteellinen nimi tarkoittaakin "partasuoninen". Karvoitusta on keväällä myös uusissa versoissa ja lehtien yläpinnoilla, mutta se irtoaa yleensä kesän sateissa.
Viitavaahtera valmistautuu Itä-Aasian puuvartisille kasveille tyypilliseen tapaan jo varhain syksyllä talven tuloon. Pensas saa ensimmäisten joukossa kauniin, kermankeltaisen tai toisinaan oranssin ruskan ja on jo lehdetön siinä vaiheessa, kun puutarhat muut puut ja pensaat alkavat värittyä. Useiden vaahteroiden tapaan viihtyy viitavaahterakin parhaiten suojapuuston alla puolivarjoisassa ja tuoreena säilyvässä kasvupaikassa, mutta Mustilan kokemusten perusteella se näyttää menestyvän hyvin myös lehtomaisessa kangasmetsässä.
