Idänvaahtera kasvaa luontaisena Kiinassa, Venäjän Kaukoidässä, Koreassa ja Japanissa. Laajasta levinneisyysalueesta johtuen sen eri kannat poikkeavat jonkin verran toisistaan sekä ulkomuotonsa että ilmastollisen sopeutuneisuutensa puolesta. Idänvaahteran lehdet muistuttavat kotimaista metsävaahteraamme, mutta ne ovat pienemmät, ja lehtiliuskat ovat lähes tasasivuiset. Muutoinkin koko puu on kuin pienoisversio kotimaisesta metsävaahterastamme (A. platanoides), ja äärimmäisen käyttökelpoinen koristepuu, mikäli meille sopivia alkuperiä olisi helposti saatavilla.
Vaikka idänvaahtera voi luonnossa kasvaa yli 20 metrin korkuiseksi, ei siitä viljeltynä yleensä tule kymmentä metriä korkeampaa. Mustilan suurin idänvaahtera on ihailtavana Etelärinteen länsipäässä. Erityisen suuren viljelyarvon puulle antaa syysväri, joka sekin vaihtelee alkuperän ja syksyn säiden mukaan. Parhaimmillaan idänvaahteran latvus hehkuu tulipunaisena, vaikka usein on tyytyminen vaisumpaan keltaiseen väriin.
