Oplopanax horridus - pirunnuija

Pirunnuija on Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkeiden sademetsien laji, joka viihtyy vanhojen varjoisten havupuiden siimeksessä. Kotiseudullaan se on jopa viisimetriseksi kohoava pystykasvuinen pensas, joka leviää hitaasti laajaksi kasvustoksi. Pensaalla on versojen latvoissa koristeelliset, isot ja sormihalkoiset lehdet ja syksyllä näyttävät punaiset marjatertut.

Pirunnuija on nimensä veroinen. Sen kaikki osat ovat hurjan näköisten piikkien suojaamia. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat uskoivat pirunnuijaan liittyvän maagisia ominaisuuksia. Pirunnuijan piikikkäät rungot sopivat noitien karkotteeksi, ja noidat myös saatiin kätevästi tunnustamaan pahat tekosensa hakkaamalla epäiltyjä piikikkäillä kepeillä. Nykyisin pirunnuijasta tiedetään saatavan gingsengin veroista voimajuomaa, joten ei ihme, että laji on käynyt harvinaiseksi kotiseudullaan.

Mustilan pirunnuijat viihtyvät Alppiruusulaakson alaosan kosteilla paikoilla mutta myös alppiruusujen joukossa. Ne muodostavat virkistävän vastakohdan alppiruusujen lehdistölle ja keräävät joskus päähuomionkin, muun muassa keväisten lehtien kääriytyessä auki ja syksymmällä marjojen punertuessa.

Suomenkielinen nimi
Pirunnuija
Heimo
Araliaceae
Suku
Oplopanax
Laji
horridus
Koko
1–3 m pensas.
Kotipaikka
Pohjois-Amerikan länsirannikolla Alaskasta Oregoniin, sisämaassa paikoittain Suurille Järville saakka.
Kuvaus
Kesävihanta piikikäs pensas, jolla suuret sormihalkoiset lehdet, kukkii valkoisin latvatertuin joihin kehittyvät punaiset marjat.
Kasvupaikka
Puolivarjo–varjo, keski–runsasravinteinen, tuore ja humuspitoinen kasvupaikka.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–III.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
oplopanax_horridus_kevat_jsaarinen.jpg
oplopanax_horridus_jreinikainen.jpg