Calluna vulgaris - kanerva

Kanerva on useimmille tuttu kotimainen varpukasvi. Kanervan tapaa niin valoisissa kangasmetsissä kuin hietikoilla, kallioilla, soilla ja hiekkaisilla ojanpenkoillakin. Mustilassakin kanerva on yleinen karuissa mäntymetsissä Arboretumin lakialueilla, kallioiden liepeillä. Monin paikoin se muodostaa kauniita kasvustoja.

Kanerva kukkii loppukesällä heinä-elokuussa punavioletein tai harvemmin valkoisin kukin. Se on hyvä mesikasvi ja siitä saadaan voimakkaan makuista hunajaa. Myös teeainekseksi se sopii. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi.

Kanervaa esiintyy lähes koko Euroopassa ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa on laajoja kanervanummia. Skotlannissa kanervaa on käytetty oluen mausteena humalan (Humulus lupulus) sijasta.

Kanervasta on jalostettu lukuisia lajikkeita, joilla voi olla esimerkiksi keltaiset tai hopeanharmaat lehdet tai kerrotut kukat. Myös Mustilassa lajikkeita on kokeiltu, useimpia huonolla menestyksellä, mutta muutamat niistä kasvavat hyvin. Ne kukkivat kotimaista myöhemmin, vasta syyskuun lopulta lähtien.

Suomenkielinen nimi
Kanerva
Heimo
Ericaceae
Suku
Calluna
Laji
vulgaris
Koko
10–40 cm.
Kotipaikka
Eurooppa, Suomessa luonnonvarainen.
Kuvaus
Ainavihanta, pysty, tiheähaarainen varpu. Lehdet neulasmaisia, kukat punavioletteja tai valkoisia.
Kasvupaikka
Aurinko, kuiva–kostea, hiekkainen, myös turpeinen, hapan maa.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–VIII.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
calluna_vulgaris_kukinta_jsaarinen.jpg
calluna_vulgaris_kristiantheqvist.jpg