Daphne mezereum - lehtonäsiä

Vaaleanpunaisin, voimakkaasti tuoksuvin kukin ennen lehtien puhkeamista kukkiva näsiä on viehättävimpiä lehtokasvejamme. Kun sen tapaa huhti-toukokuussa metsässä – vaikkapa Mustilassa Pohjoisrinteen lehtomaisilla reunamilla, Pähkinärinteellä tai Alppiruusulaaksossa – tietää, että kevät on tullut. Syksyllä näsiää koristavat punaiset marjat, jotka ovat erittäin myrkyllisiä, kuten koko kasvi.

Näsiä viihtyy lehtomaisissa metsissä ja on kalkinsuosija. Luonnossa se kasvaa yleensä harvana ja pysyy matalana, mutta hyvässä puutarhamaassa siitä tulee tuuhea, jopa 1,5-metrinen pensas. Lehtonäsiä kasvaa ja kukkii hyvin varjossakin. Pitkinä leutoina syksyina pensaissa voi nähdä syyskukintaa.

Näsiästä on olemassa myös valkokukkainen ja keltamarjainen muoto; sellaisen löytää Mustilastakin. Sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan puutarhoissa hyvin suositusta näsiästä on kehitetty lukuisia lajikkeita, kerrannaiskukkaisiakin.

Ahvenanmaalla näsiä on rauhoitettu, muualla kerääminen myyntiä varten on kielletty. Näsiä ei pidä siirtämisestä eikä sitä pidä siirtää luonnosta puutarhaan.

Suomenkielinen nimi
Lehtonäsiä
Heimo
Thymelaeaceae
Suku
Daphne
Laji
mezereum
Koko
0,5–1 m.
Kotipaikka
Eurooppa, Länsi-Aasia, Suomessa luonnonvarainen.
Kuvaus
Kesävihanta, pysty pieni pensas, lehdet suippoja, sinivihreitä. Kukat vaaleanpunaisia, tuoksuvia, marjat punaisia, myrkyllisiä
Kasvupaikka
Aurinko–varjo, runsasravinteinen, tuore tai kostea. Kalkinsuosija, lehtokasvi.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–VII.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
daphne_mezereum_kukka_jreinikainen.jpg