Syringa reticulata - likusterisyreeni

Likusterisyreeni poikkeaa suuresti muista syreenien (Syringa) suvun kasveista. Se kasvaa Suomessakin puumaiseksi, ja luonnossa se voi kasvaa parhaimmillaan 20-metriseksi. Likusterisyreeni kukkii syreeneistä viimeisenä, vasta juhannuksen jälkeen tai heinäkuussa tuoksuvin, kermanvalkoisin jopa 30-senttisin huiskilokukinnoin. Nimi viittaa pienten kukkien yhdennäköisyyteen likusterin (Ligustrum vulgare) kanssa.

Likusterisyreeni on monimuotoinen ja jaetaan pääpiirteissään kahteen alalajiin, jotka ovat Aasian mantereella kasvava amurinlikusterisyreeni (subsp. amurensis) ja Japanissa ja Sahalin saarella kasvava japaninlikusterisyreeni (subsp. reticulata). Alalajien erot ovat vähäisiä ja kumpikin kasvaa Suomessa hyvin. Pohjoiset alkuperät menestyvät hyvin Oulun seudulla asti.

Mustilaan tämä puulaji istutettiin ensi kertaa vuonna 1914 kahteen kohteeseen. Nämä vanhat puut eivät enää ole elossa, mutta nuorempia istutuksia on monissa paikoissa. Komein puu kasvaa Ketunmäessä lähellä Juhlapaikkaa ja kohoaa korkealle muiden syreenien latvusten yläpuolelle.

Suomenkielinen nimi
Likusterisyreeni
Heimo
Oleaceae
Suku
Syringa
Laji
reticulata
Koko
3–7 m, yksi- tai monirunkoinen puu.
Kotipaikka
Mantšuria, Korea, Venäjän Kaukoitä ja Japani.
Kuvaus
Yksikotinen, puuksi kasvava syreeni. Lehdet leveänpuikeat, 5–14 cm. Kookkaat, kermanvalkeat hankahuiskilokukinnot.
Kasvupaikka
Aurinkoinen, tuore, runsasravinteinen, kalkkiperäinen ja multava kasvualusta. Kukinta näyttävää aurinkoisilla kasvupaikoilla.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–IV (V), riippuen alkuperästä.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
syringa_reticulata_jreinikainen.jpg
Location