Pohjoisamerikkalainen virginiantuomi on korkea pensas tai pensasmainen puu, joka esiintyy luontaisena Tyynenmeren rannikolta aina Atlantille saakka. Kanadassa se on suosittu koristekasvi, jolla kirsikoiden tapaan on koristearvoa läpi kasvukauden. Lehtien puhjetessa niiden väri on punertava, kasvukaudella tumman vihreä ja heikosti kiiltävä. Syksyllä lehdet saavat kauniin, keltaisen värin.
Virginiantuomi kukkii runsain, valkoisin kukin lehtien puhjettua, pari viikkoa myöhemmin kuin metsätuomi (P. padus). Kukkaterttuihin loppukesällä kypsyvät syötävät marjat ovat tummanpunaisia tai lähes mustia. Mustilaan saatiin 1992 marjanjalostuskäyttöön kerätty siemenerä, jossa oli parhaita virginiantuomia eri puolilta Kanadaa. Jotkut jälkeläiset olivat runsaskukkaisia ja -satoisia, mutta marjojen maku oli aina virginiantuomelle ominainen: hapan, vähän kitkerä ja jumoava. Marjoja käytetään Amerikassakin lähinnä hillon, mehun ja piirakoiden valmistukseen, kunhan isot ja jossain määrin myrkylliset siemenet niistä ensin poistetaan.
Kanadassa on valikoitu lajikkeita, joilla lehdet ovat puhjetessaan vihreitä, mutta muuttuvat kasvun edetessä punertaviksi tai tummanpunaisiksi, kuten rusotuomella (P. virginiana 'Shubert', usein väärin saksalaisittain kirjoitettuna 'Schubert'). Lisäksi on olemassa siemenlisäyksestä löytyneitä muotoja, joilla lehdet ovat jo puhjetessaan selkeän punaiset. Huomionarvoinen on myös mustamarjainen alalaji (subsp. melanocarpa). Valkomarjainenkin muunnos tunnetaan.
