Vinca minor - pikkutalvio

Varpumainen pikkutalvio on hento, mutta kasvupaikastaan kiinni pitävä puuvartiskasvi. Se on hyvä valinta, kun puutarhassa tarvitaan maanpeitekasvia varjoisaakin varjoisempaan paikkaan. Mustilassa pikkutalvio kuuluu Alppiruusulaakson peruskasveihin. Peittävä kasvusto syntyy, kun pikkutalvion pitkät, maanmyötäiset versot juurtuvat nivelkohdista ja niistä ylöspäin kasvaa lyhyempiä, pystyjä versoja. Ikivihreät lehdet ovat pieniä ja jäykkiä, ja ne asettuvat pystyversoissa vastakkain.

Pikkutalvion kukat muodostuvat lehtihankoihin. Ratasmaisia kukkia on runsaimmin alkukesällä, mutta uusia kukkia avautuu harvakseen aina myöhäiseen syksyyn asti. Kukkien väri eri yksilöillä vaihtelee haalean sinisestä tummaan violettiiin. Myös lehtien väritys muuntelee. Pikkutalvion eri värimuotoja on valittu ja nimetty lajikkeiksi.

Muhevalla, puolivarjoisalla paikalla pikkutalvio kasvattaa tuuhean, monikerroksisen kasvuston, joka sattaa jopa ahdistaa pienikokoisia naapureita. Versot myös kiipeilevät muiden kasvien yli. Parhaimmillaan pikkutalvio onkin keskikokoisten tai kookkaiden pensaiden aluskasvina tai varjoisan paikan maanpeitteenä.

Suomenkielinen nimi
Pikkutalvio
Heimo
Apocynaceae
Suku
Vinca
Laji
minor
Koko
Pitkää maanmyötäistä versoa, josta nousee 10–30 cm pystyversoja.
Kotipaikka
Päälevinneisyysalue Välimeren ympäristö, pohjoisessa ulottuu Baltiaan saakka.
Kuvaus
Peittävää kasvustoa muodostava ikivihreä maanpeiteperenna, voi kasvaa naapurikasvien päälle ja yli. Ei kuitenkaan tartu niihin eikä köynnöstele. Kukan läpimitta noin 2,5 cm.
Kasvupaikka
Menestyy monenlaisilla paikoilla, syvässäkin varjossa, parhaiten tuoreessa, neutraalissa tai lievästi happamassa maassa. Ei sovi kuivalle, aurinkoiselle paikalle.
Menestyminen
Kestävä ainakin lumen suojissa.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
Vinca minor ©Susanna