Paperikoivu on hieskoivun (Betula pubescens) vastine Pohjois-Amerikassa, jossa se kasvaa puhtaina ja sekametsinä pohjoisessa puurajalle asti. Se muistuttaa ulkomuodoltaankin suuresti hieskoivua. Sen kasvutapa on hieman karkeapiirteisempi ja lehti kookkaampi ja soikeampi. Nimensä se on saanut nimensä vaaleasta tuohesta, joka lohkeilee paperimaisina levyinä ja rullautuu papyrusmaisesti. Tuohen väri vaihtelee alkuperästä riippuen ja istutuksissa suositaan muotoja, joissa tuohi on valkoinen ja ehyt.
Suomessa paperikoivu on kestävä ainakin Oulun korkeudelle, ja sitä kasvaa harvinaisena vanhoissa puistoissa. Talvenkestävyydessä tuntuu kuitenkin olevan vaihtelua eri alkuperien välillä, samoin kuin kasvutavassa ja tuohen koristeellisuudessa.
Intiaanit hyödynsivät paperikoivua monin tavoin. Sen vettäpitävästä tuohesta tehtiin muun muassa kanootteja.