Abies grandis - jättipihta

Jättipihta kuuluu Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkean vyöhykkeen sademetsien jättiläishavupuihin. Se voi parhailla kasvupaikoilla kasvaa yli 70 metriä korkeaksi. Kasvutavaltaan jättipihta on säännöllisen kartiomainen puu, joka on helpoiten tunnistettavissa hyvin pitkistä, kampamaisesti oksille asettuneista neulasista.

Jättipihta on mereisen ilmaston ja lämpimien laaksojen puulaji. Euroopassa se menestyy hyvin esimerkiksi Brittein Saarilla. Yritykset kasvattaa sitä Suomessa ovat yleensä päättyneet nopeasti pakkaskuolemaan. Muutamat hyvin menestyneet puut antavat kuitenkin ymmärtää, että tarkasti valittu, riittävän pohjoinen ja mantereinen alkuperä menestyy kyllä eteläisimmässä Suomessa.

Mustilaan 2003 saatu jättipihdan alkuperä Kaskadivuoriston itäpuolelta Klesilkwa-joen laaksosta on kehittynyt ainakin toistaiseksi moitteettomasti. Suojaisa kasvupaikka pohjoisrinteellä ja runsas lumipeite auttavat alkukehitystä, jonka aikana jättipihta on herkimmillään auringon ja ahavan neulasia vahingoittavalle vaikutukselle.

Suomenkielinen nimi
Jättipihta
Heimo
Pinaceae
Suku
Abies
Laji
grandis
Koko
Suomessa 5–? m, kotiseudullaan jopa 70 m.
Kotipaikka
Tyynenmeren rannikolla Brittiläisen Kolumbian eteläosista Kaliforniaan. Myös sisämaaesiintymiä Kalliovuorten laaksoissa.
Kuvaus
Säännöllisen kartiomainen, leveälatvuksinen havupuu, jonka pitkät neulaset kasvavat kampamaisesti.
Kasvupaikka
Puolivarjo, runsasravinteinen, tuore, läpäisevä ja hapahko humusmaa. Taimena kasvatettava suojassa suoralta kevätauringolta.
Menestyminen
Vyöhyke Ia (Ib), parhaat uudet alkuperät näyttävät menestyvän myös II-vyöhykkeellä.
Ryhmittely
Havupuut
Abies grandis @Skotlanti ©jr