Rypälekuusien (Cephalotaxus) suku on primitiivinen pieni havupuusuku, josta nykytutkimusten valossa marjakuusien (Taxus) uskotaan erkaantuneen jo Jura-kaudella, siis hirmuliskojen valtakaudella. Marjakuusia rypälekuuset ensi silmäyksellä yhä suuresti muistuttavat, tosin neulaset ovat kaikilla lajeilla selvästi pidemmät kuin marjakuusilla.
Luontaisena japaninrypälekuusi kasvaa harvinaisena Japanissa, myös pohjoisimmalla pääsaarella Hokkaidolla. Se on kaksikotinen havupensas, joka kiinnittää huomion emipensaiden vihreiden, viinirypälettä muistuttavien "marjojen" muodostuessa versojen kärkiin. Hedelmät muuttuvat kypsyessään ruskeiksi ja alkavat tuoksua imelästi. Kypsyminen on hidasta vaatien jopa 2–3 vuotta.
Suomessa japaninrypälekuusta on kokeiltu harvoin. Talvenkestävyys riittänee vain silloin, jos pensas peittyy talven kylmimmäksi ajaksi kokonaan lumen peittoon. Juuri näin tapahtuu Mustilassa, jossa japaninrypälekuusi on kasvanut Havuterassilla ainakin puoli vuosisataa. Se on kuitenkin pysynyt matalana ja hyvän lumipeitteen alla selvinnyt aivan ilman talvivaurioita. Syksyllä 2002 pensas sai seurakseen nuoremman kaverin.
