Banksinmänty on pienehkö, epäsäännöllisen muotoinen puu, jolla on ruskeanharmaa runko, leveä latvus ja lyhyet, jäykät neulaset. Vanhoissa puissa käpyjä voi olla hyvinkin runsaasti, sillä kävyt eivät putoa siementen valmistuttua. Yleensä vasta metsäpalon kuumuus saa kävyt avautumaan ja siemenet varisemaan.
Banksinmänty kasvaa alavilla mailla Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeessä, jossa sille kelpaavat kaikkein huonoimmatkin kasvupaikat. Suomessa banksinmäntyä näkee aniharvoin. Karulla tavalla kauniina puuna sitä voisi hyvin istuttaa vuorimännyn tapaan esimerkiksi modernin arkkitehtuurin yhteyteen avonaisille paikoille, joissa latvus pääsee kehittymään leveäksi.
Mustilassa banksinmäntyä on kasvatettu jo aivan arboretumin alkuvuosista, mutta se ei ole täyttänyt odotuksia sen enempää talous- kuin koristepuunakaan. Arboretumin perustaja A. F. Tigerstedt oli hyvin pettynyt puuhun, jota hän kuvasi käyräksi ja honteloksi.
Banksinmänty on nimetty Sir Joseph Banksin mukaan. Hän oli 1700-luvun jälkipuoliskon ja 1800-luvun alun tutkimusmatkailija, jonka ensimmäinen matka suuntautui Kanadaan. Kuuluisaksi hän tuli Australian matkastaan kapteeni Cookin Endeavour-laivalla.
