Taxus brevifolia - lännenmarjakuusi

Lännenmarjakuusi on kotoisin Pohjois-Amerikasta Tyynenmeren rannikolta. Se on hyvin hidaskasvuinen pensas tai pieni puu, jonka muoto on yleensä melko epäsäännöllinen. Lännenmarjakuusi on muiden marjakuusten tapaan pitkäikäinen ja voi elää jopa 400-vuotiaaksi. Se kuitenkin lahoaa vanhemmiten ontoksi ja iäkkään puun tarkan iän määrittäminen on mahdotonta.

Lännenmarjakuusi on Suomessa harvinainen eikä sitä juuri löydy eurooppalaisten taimistojen valikoimistakaan. Mustilassa kasvaa yksi ainoa vanha pensas, joka on matala, tuskin metriä korkeampi, mutta hyvin menestyvä. Muista marjakuusista sen erottaa melko helposti lyhyempien, leveiden neulasten johdosta.

Lännenmarjakuusen kaarnasta on eristetty erittäin tehokasta syöpälääkettä nimeltä paklitakseli (taksoli), jota nykyisin valmistetaan puolisynteettisesti lännenmarjakuusien säästämiseksi. Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät kovaa puuainesta muun muassa harppuunoiden ja jousien tekemiseen.

Suomenkielinen nimi
Lännenmarjakuusi
Heimo
Taxaceae
Suku
Taxus
Laji
brevifolia
Koko
Kotiseudullaan 5–15 m, Suomessa 1–2 m pensas.
Kotipaikka
Läntinen Pohjois-Amerikka Etelä-Alaskasta Keski-Kaliforniaan.
Kuvaus
Epäsäännöllisen muotoinen havupuu, punaiset marjat, kuori punaisenruskeaa lohkeilevaa, litteiden ja lyhyiden neulasten alapinta vaalea.
Kasvupaikka
Puolivarjo, keski- tai runsasravinteinen, tuore.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–III? Hyvin vähän kokemusta Suomessa. Alkuperä vaikuttanee talvenkestoon.
Ryhmittely
Havupuut