Skip to main content

Rhododendron smirnowii

Rhododendron smirnowii - nukka-alppiruusu

rhododendron_smirnowii_kukinta_jsaarinen.jpg

Nukka-alppiruusu on kotoisin Kaukasukselta, jossa se kasvaa noin 800–2000 metrin korkeudella vuoristossa puurajan tuntumassa ja sen yläpuolella. Se on yksi kaikkein kestävimmistä villialppiruusuista, ja jo lehdistönsä puolesta upea koristepensas. Sen uudet lehdet ja versot ovat hopeanvalkoisen nukan peittämät. Lehtien alapinnalla samettinen, käteen lämpimältä tuntuva nukka säilyy vuodesta toiseen. Monille vuoristoalppiruusuille tyypillinen nukkapinta auttaa kestämään ajoittaisia kuivia olosuhteita. Kesäkuun toisella viikolla puhkeavat kukat ovat suuria, vaaleanvioletteja tai -punaisia, terälehtien reuna on aaltoileva.

Mustilaan nukka-alppiruusu saapui viimeistään 1920-luvulla ensimmäisten alppiruusujen joukossa ja se on ollut yksi arboretumin kestävimmistä ja näyttävimmistä villialppiruusuista. Pensas on Mustilassa niin kuin luonnossakin hyvin monimuotoinen. Toisilla lehtien nukka on valkoinen, toisilla punaruskea tai harmahtava. Kaikkein suurikukkaisimmat nukka-alppiruusut kasvavat Tuijalaaksossa, mutta kaunismuotoinen, upean pyöreä ja tuuhea pensas löytyy myös Havuterassilta.

Nukka-alppiruusua on käytetty talvenkestävien alppiruusujen jalostustyössä jo yli sadan vuoden ajan. Tunnetuimpia ovat Saksassa jalostetut Seidel-risteymät. Nukka-alppiruusua ja Seidel-risteymiä on käytetty myös Helsingin yliopiston talvenkestävien alppiruusujen jalostusohjelmassa. Jalostustyön tuloksena syntyneitä lajikkeita on ollut myynnissä vuodesta 1990 lähtien.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Nukka-alppiruusu
Heimo: 
Ericaceae
Suku: 
Rhododendron
Laji: 
smirnowii
Koko: 
1–2 m.
Kotipaikka: 
Kaukasus-vuoristo.
Kuvaus: 
Ikivihreä, muodoltaan pyöreä pensas, jonka nuoret versot ja lehtien alapinta ovat valkonukkaiset. Kukat ovat 7–15 kukan kukinnossa, 7–8 cm leveitä, avoimen kellomaisia, vaaleanvioletteja tai -punaisia.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo–varjo, keskiravinteinen, kostea, hapan, runsasturpeinen.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III).

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content