Skip to main content

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä on arboretum?

Arboretum tarkoittaa elävien puiden kokoelmaa. Sana on uuslatinaa, muodostettu 1830-luvulla Englannissa, jossa ensimmäiset varsinaiset arboretumit rakennettiin. Suomeksi se käännetään toisinaan puupuistoksi tai puulajipuistoksi. Arboretumeissa kasvaa tosin yleensä puiden lisäksi muitakin puuvartisia kasveja: pensaita, köynnöksiä ja varpuja.

Arboretum voi olla puuvartisiin kasveihin erikoistunut kasvitieteellinen puutarha tai metsäpuisto tai yksityisen harrastajan kokoelmapuutarha. Tyypillistä on tutkimus ja koekasvatus ja suuri lajimäärä sekä maisemallisten ja muiden kauneusarvojen huomiointi istutusten suunnittelussa. Julkisten arboretumien luonteeseen kuuluu myös tiedotus-, opetus- ja valistustyö.

takaisin

Koska alppiruusut kukkivat?

Ensimmäiset alppiruusut kukkivat toukokuun alussa, viimeiset heinäkuun alussa. Runsain ainavihantien alppiruusujen kukinta sijoittuu säistä riippuen tavallisesti kesäkuun 2. ja 3. viikolle, atsaleakukinta noin viikkoa aiemmaksi. Viime vuosien pitkinä, lämpiminä kesinä kukinta on kuitenkin toisinaan aikaistunut jopa lähes viikolla. Säistä johtuen aivan tarkkaa kukinta-aikaa on mahdoton ennustaa, eivätkä kaikki pensaat ole koskaan yhtä aikaa kukassa. Kannattaa muistaa, että Mustilassa on muutakin nähtävää kuin alppiruusut. Erityisen suositeltavia vierailuajankohtia on kevätkukkijoiden ja uusien lehtien puhkeamisen aika toukokuussa sekä ruska-aika syyskuun lopussa ja lokakuun alussa.

takaisin

Mitä arboretumissa nyt kukkii? Milloin kannattaa tulla ruskaretkelle?

Kukinnan ja ruskan eteneminen riippuu säistä ja vaihtelee vuosittain, mutta suurin piirtein ajankohdat ovat ennakoitavissa. Tarkempaa tietoa kaipaaville olemme koonneet kukintakalenterin ja ruskakalenterin. Niistä voi helposti havaita, että suurin kukkarunsaus on toukokuussa ja ruska loisteliaimmillaan yleensä syyskuun lopussa.

takaisin

Miten osaan kulkea isossa metsäpuistossa?

Ensikertalaisia varten on puistoon merkitty viitoin kolme eripituista, helposti seurattavaa retkeilyreittiä (1,5 km punainen, 2,5 km keltainen ja 3 km sininen reitti) sekä kysymysrasteja sisältävä luontopolku (noin 1 km), joiden lisäksi on vapaasti kuljettavana kymmeniä pikkupolkuja. Suunnistamista helpottavat ilmaiseksi jaettava karttaesite, puistoon sijoitetut opasteviitat ja olet tässä -taulut. Omatoimista tutustumista varten puistossa on merkitty satoja kasveja nimikyltein. Tärkeimmistä kasveista ja teemoista kerrotaan perusteellisemmin opastauluissa. Vuonna 2011 valmistunut, Arboretumin keskeiset alueet ja 96 kasvikohdetta sisältävä uusi opaskirja on saatavissa toimistolta ja kahvilalta 8 euron hintaan. Arboretumin nettisivuilla on vapaasti luettavissa 500 keskeisimmän kasvin kuvaukset, jotka ovat luettavissa myös maastossa älypuhelimen avulla hyödyntäen nimikyltteihin asennettuja QR-koodeja. Oheismateriaalia ja eri vuodenaikojen mahdollisuuksia hyödyntäen 120 hehtaarin laajuisessa Arboretumissa riittää ihmeteltävää käytännössä ehtymättömästi.

takaisin

Järjestetäänkö opastettuja kierroksia, jonne yksittäinen ihminen voi tulla ilmoittautumatta?

Pitkin vuotta, erityisesti vilkkaimpaan aikaan kesäkuussa, järjestetään opaskierroksia ja pieniä teemaretkiä ennalta ilmoitettuina kellonaikoina, jotka löytyvät tapahtumakalenterista. Ellei toisin ole ilmoitettu, näille retkille pääsee sisäänpääsyn hinnalla ilman ennakkoilmoittautumista.  

takaisin

Voiko puistossa liikkua pyörätuolilla?

Kaikki polut eivät ole kuljettavissa pyörätuolilla, mutta keskeisillä alueilla Atsalearinteellä, Alppiruusulaaksossa ja Ketunmäessä pidetään leveitä, hyvin huollettuja polkuja, joita on mahdollista kulkea myös pyörätuolilla. Keväällä 2012 on kunnostettu ja merkitty erillinen pyörätuolireitti.

takaisin

Voiko puistossa liikkua autolla?

Puiston ympäri kulkee yksi autotie. Arboretumin sisällä kulkevat tiet ovat huoltoteitten pohjia jotka soveltuvat lähinnä jalankulkuun, ratsastukseen sekä traktoreille ja metsäkoneille. Autoilu myös rikkoo tehokkaasti metsän rauhan. Tästä syystä autolla kulkeminen Arboretumissa on sallittu vain poikkeusluvalla.

takaisin

Saako puistoon tuoda koiria?

Lemmikkieläimiä saa tuoda Arboretumiin kunhan ne pidetään asianmukaisesti kytkettynä ja niiden jätökset korjataan pois näkyvistä. Lemmikeille ei ole erillistä pääsymaksua.

takaisin

Voiko arboretumissa yöpyä?

Arboretumissa ei ole majoitushuoneita eivätkä ns. fasiliteetit liioin mahdollista telttailua arboretumin alueella. Lähiseudulla on kuitenkin muita yöpymispaikkoja, mm. Moision kartano (5 km päässä), Mikkelän maatila (12 km), Hotelli Hanhi (20 km).

takaisin

Saako puistosta kerätä siemeniä tai taimia?

Ellei erikseen toisin sovita, on siementen ja taimien keruu kielletty. Joissain poikkeustapauksissa omatoimiseen keruuseen voidaan antaa lupa. Arboretumin väki toivoo ettei kasveihin tai niiden siemeniin kajottaisi, sillä niitä saatetaan tarvita puiston omaan tutkimus- ja lisäyskäyttöön. "Rassaaminen" voi myös jättää pahoja jälkiä maastoon.

takaisin

Voiko puistossa hiihtää?

Puistossa saa liikkua suksilla talvisin, ja runsaslumisina talvina puistoon yleensä tehdään retkeilyladun pohjat. Korkeatasoisten hiihtolatujen ylläpito ei valitettavasti ole Arboretumin resursseilla tällä hetkellä mahdollista. Huoltoteitten pohjat pidetään aurattuna läpi talven, joten talviseen Arboretumiin on mahdollista tutustua osittain myös jalan.

takaisin

Onko arboretumissa harvinaisia lintuja tai eläimiä?

Arboretumissa ei hoideta eläimiä, mutta puisto on lintuharrastajien suosiossa, sillä monimuotoinen ympäristö houkuttelee alueelle runsaasti erilaisia lintuja. Alueella säännöllisesti havaittuja harvinaisuuksia ovat sembra- ja makedonianmäntyjä syksyisin etsivät pähkinähakit (Nucifraga caryocatactes) ja lehtikuusien siemeniä talvisin syövät kirjosiipikäpylinnut (Loxia leucoptera). Arboretumissa useimmin havaittuja nisäkkäitä ovat jänikset, rusakot, ketut ja mäyrät. Arboretumista löytyy todennäköisesti monia epätavallisia hyönteisiä, mutta niitä ei ole tarkemmin kartoitettu.

takaisin

Miksi arboretumiin on sisäänpääsymaksu?

Arboretum ei ole valtiollinen tai kunnallinen laitos, vaan sitä ylläpitävä säätiö joutuu itse rahoittamaan suurimman osan omasta toiminnastaan. Merkittävin yksittäinen tulonlähde on sisäänpääsymaksu. Ilman pääsymaksua Arboretumin ylläpito, hoito ja kehittäminen ei olisi mahdollista.

takaisin

Miksi arboretumista on kaadettu metsää?

Kevättalvella 2012 Arboretumista jouduttiin kaatamaan useita ikääntyneitä metsiköitä kotimaista kuusta. Syynä oli kirjanpainaja-niminen hyönteinen, joka vaivaa vanhoja kuusikoita ja tappaa yli-ikäiset puut nopeasti pystyyn. Puut kaadettiin, jotta hyönteisen leviäminen saataisiin pysäytetyksi ja edes osa yli 100-vuotiaista kuusikoista säilyisi Arboretumissa esimerkkinä kauniista, kotimaisista metsistä. Kirjanpainajan tuhoja ei ole havaittu muissa havupuissa kuin kotimaisessa kuusessa.

takaisin

Missä on Mustilan kartano? Voiko siihen tutustua?

Mustilan kartano sijaitsee Arboretumin kaakkoislaidalla. Vuonna 1917 valmistunut päärakennus toimi mm. sotasairaalana ja purettiin huonokuntoisena 1970-luvun alussa. 1700-luvulta peräisin olevat sivurakennukset ovat edelleen Mustilan Tigerstedtien koti. Tästä syystä kartano ja sen aidattu pihapuisto eivät ole avoinna matkailijoille. Elimäellä n. 5 km Mustilasta itään sijaitseva Moision kartanoon sen sijaan on mahdollista tutustua.

takaisin

Mustila vai Mustiala?

Arboretum sijaitsee Elimäen Mustilassa. Mustiala sen sijaan sijaitsee Tammelassa Etelä-Hämeessä. Aikoinaan Tammelan Mustiala oli tunnettu maanviljelysopistostaan. Nykyisin Mustialassa toimivat Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattiopiston yksiköt. Tammelan Mustiala on antanut nimensä mustialanruusulle, Elimäen Mustila taas mustilanalppiruusulle.

takaisin

 

 

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin