Skip to main content

Ulsike 1992: 1. Ulmus americana - amerikanjalava

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-91-150

alkuperä: Burlington, Ontario, Kanada 43 20' N x 79 49' W, 105 m.m.p.y. (m.p.y = meren pinnan yläpuolella)

Kotoisin Pohjois-Amerikan Itäosasta rajoittuen pohjoisessa Saskatchewanin kaakkoisosiin, idässä Atlantiin, etelässä Meksikonlahteen ja lännessä Kalliovuoriin. Ylivoimaisesti laajimmalle levinnyt Pohjois-Amerikan kuudesta jalavalajista ja meillä viljeltävistä lajeista ehdottomasti kestävin. Amerikanjalavan luontainen esiintymisalue kattaa käytännössä koko USA:n Kalliovuorilta itään lukuunottamatta vuoristoja ja ylänköjä, joita se karttaa. Se viihtyy parhaiten kosteissa laaksoissa ja tulvaniityillä, mutta tulee viljeltynä toimeen kuivemmillakin mailla. Amerikanjalavan on paikoin tuhonnut eräiden kovakuoriaisten levittämän jalavataudin takia (Ophiostoma ulmi), jota meilläkin pidetään mahdollisena uhkana omalle kynäjalavallemme.

Maapallolla jalavia tunnetaan n. 18 lajia, joista meillä kahden luonnonvaraisen lajin lisäksi saattaa tulla kysymykseen kaikenkaikkiaan 4-5 lajia.

Amerikanjalava kasvaa kotiseudullaan usein 30 metriä, satunnaisesti jopa 40 metriä korkeaksi suureksi puuksi. Se on nopeakasvuinen, majesteetillinen puu, joka on suosituimpia puistopuita kotiseudullaan. Lehdet muistuttavat vuorijalavan lehtiä, mutta ovat karkeammin sahalaitaiset. Hedelmä on samantyyppinen siipipalteinen pähkylä kuin kotoisilla jalavillamme ja kypsyy samalla tavoin keskellä kesää. Lehdet kellastuvat aikaisin syksyllä saaden kullankeltaisen vivahteen ennen varisemista. Siellä, missä jalavatauti ei ole täysin tuhonnut alueen esiintymiä, on amerikanjalava haluttua sahapuuta. Irokeesit käyttivät sen kuorta kanootteihin ja köydenpunontaan.

Siemen ei tarvitse minkäänlaista esikäsittelyä, vaan se itää nopeasti kylvämisen jälkeen. Siemen tulee peittää ohuesti hiekalla ja kylvös on pidettävä kosteana. Taimet voidaan koulia jatkokasvatusalustalle varsin pian ensimmäisten kasvulehtien puhjettua. Idätyskokeessa saavutettiin jopa 92 % itävyys. Idätysaika on n. 14 vrk.

Amerikanjalavan oletetaan menestyvän maassamme hyvin, mahdollinen viljelyalueen raja saattaisi seurata menestymisvyöhykettä III. Menestyessään se saavuttanee 15-20 metrin korkeuden ja erittäin kauniin muodon, jonka takia sitä kotiseudullaan suuresti rakastetaan.

Kokeiltu siemenerä on valittu alueelta, joka ei edusta parasta talvenkestoa, koska olemme halunneet verrata useita erilaisia samalta alueelta olevia lajeja keskenään.

 

 

Kasvin perustiedot
Suku: 
Ulmus
Laji: 
americana

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin