Skip to main content

Ulsike 1994: 47. Aesculus octandra - keltahevoskastanja

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-93-252

alkuperä: tuntematon, lisäyslähde Chanhassen, Minnesota, USA

Keltahevoskastanja on sukua meillä yleensä viljellylle eurooppalaiselle balkaninhevoskastanjalle (Aesculus hippocastanum). Pohjois-Amerikasta tunnetaan useita hevoskastanjalajeja, joista nyt kuvattu keltahevoskastanja sekä ohionhevoskastanja (A. glabra) ovat ilmastollisesti kestävimmät. Keltahevoskastanja on hyvin eteläinen laji, joka luontaisesti esiintyy Suurten järvien eteläpuolella. Sitä kuitenkin viljellään laajalti sen esiintymisalueen pohjoispuolella ja sitä pidetään hyvin talvenkestävänä lajina. Suomessa se on menestynyt lupaavasti.

Keltahevoskastanja kukkii kellanvalkein tai kellertävin kukin ja voi saavuttaa luonnossa jopa 40 m pituuden. Viljeltynä se jää yleensä pienehköksi puuksi. Sitä pidetään kotiseudullaan eurooppalaista hevoskastanjaa (A. hippocastanum) kestävämpänä lajina, joka antaa toiveita sen menestymisestä hevoskastanjan menestymisalueita pohjoisempana.

Siemen itää välittömästi kylvön jälkeen, sillä sirkkajuuri on jo useilla siemenillä työntynyt ulos. Hevoskastanjat vaativat syvämultaisen kasvualustan ja ne tulisi siirtää lopullisille kasvupaikoilleen kaksivuotiaina. Keltahevoskastanja viihtyy parhaiten syvämultaisella, lämpimällä kasvupaikalla. Se sietää varjoa verraten hyvin.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Aesculus
Laji: 
octandra

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin