Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-95-063
alkuperä: Yayla, Savsat (Kirazlidere), Turkki
Suomalainen kasvitieteilijä A. von Nordmann löysi kaukasianpihdan ja nimesi sen ensimmäisenä vuonna 1837 toimiessaan kasvitieteen professorina Odessassa.
Laji on nykyään ehkä Euroopan taloudellisesti tärkein pihtakuusi - ei niinkään luontaisella kasvualueellaan Kaukasuksella, mutta Länsi-Euroopassa joulukuusenviljelypuulajina. Pelkästään tanskalaiset vievät vuosittain ulkomaille n. 6 miljoonaa viljeltyä A. nordmanniana-joulukuusta. Kaukasianpihdasta on muodostunut tanskalaisen joulukuusituotannon laadukas ja hinnakas päätuote, jota tarjotaan pääasiassa rikkaisiin läntisiin teollisuusmaihin.
Kaukasianpihta muistuttaa paljon purppurapihtaa (Abies amabilis) yltäen näyttävyydessä lähes sen tasalle. Eräs lajin hyvä tuntomerkki on pihdoille harvinainen teräväkärkinen silmu. Isokokoisia (15-20 cm) pystyjä käpyjä puu tekee vasta vanhemmalla 60-70 vuoden iällä. Puu voi kasvaa monista lyhytikäisistä pihdoista poiketen jopa 500 vuotta vanhaksi, saavuttaen poikkeustapauksissa jopa 70 metrin pituuden ja 2 metrin läpimitan.
Kaukasianpihta kasvaa Georgiassa Groznyn eteläpuolella sekä Turkissa 800-1900 metrin korkeudessa. Tämä koe-erä on kerätty 1850 metrin korkeudesta. Kotimaassaan yleisesti 40-metriseksi kasvava A. nordmanniana muodostaa laajoja puhtaita metsiä. Metsien aluskasvina kasvaa yleisesti mm. kaukasianalppiruusu (Rhododendron caucasicum). Alue saa runsaasti kosteutta Mustalta mereltä ja on tottunut melko lauhkeaan ilmastoon. Ei ole suuri yllätys, että meillä toistaiseksi kokeillut alkuperät eivät ole kestäneet kylmimpiä talvia joitain rannikon leudoimpia kasvupaikkoja lukuunottamatta, esimerkiksi Mustilan puut paleltuivat lähes kaikki lumirajaan 1980-luvun pakkastalvina. Alkuperillä lienee kuitenkin melko suuria eroja. Tästä kertoo mm. tanskalaisten havaitsema lähes kahden viikon ero tutkittujen alkuperien kasvun käynnistymisessä keväällä.
Muiden arkojen havupuiden tapaan myös kaukasianpihta tulisi istuttaa mahdollisimman suojaiselle kasvupaikalle, suojaan kuivilta pakkastuulilta. Laji sietää voimakasta varjostusta. Siemen itää muutamassa viikossa. Itämistä voi jouduttaa 3 päivän liotuksella vettä välillä vaihtaen.