Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-013 tai K09-92-026
alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30'N x 133 00'E, korkeus merenpinnasta tuntematon
Kotoisin Aasiasta esiintyen Kiinan itäosassa, Venäjän kaakkoiskolkassa aina Sahalinin saarta myöten, Japanin pohjoissaarilla sekä Korean niemimaalla. Kuuluu Magnoliaceae-heimoon. Maapallolta tunnetaan 7 Schisandra-lajia, 6 Aasiasta ja 1 Pohjois-Amerikasta. Näistä mahdollisesti 3 aasialaista lajia tulee kysymykseen maamme kasvuolosuhteissa, palsamiköynnös lienee näistä täällä kestävin.
Palsamiköynnös on tukeensa kiertyvä kesävihanta köynnös. Se on tavallisesti kaksikotinen, joka merkitsee, että alueella on oltava useampia yksilöitä haluttaessa kasvin tuottavan marjoja. Palsamiköynnös on miellyttäväntuoksuinen, etenkin kesä-heinäkuussa kukkiessaan valkein, joskus vaaleanpunertavin kukin. Hedelmä on punainen marja, joka kypsyy syyskuussa.
Palsamiköynnös on maassamme harvoin viljelty, mutta käyttökelpoinen ja viehättävä köynnös, jonka soisi saavan sille kuuluvan sijan maamme jatkuvasti hämmästyttävän lajiköyhässä puutarhakasvivalikoimassa.
Siemen on kylmästratifioitu, joten se tulee kylvää välittömästi. Mikäli siemen pääsee kuivumaan välillä, joutuu se ns. sekundaariseen lepoon, joka on syvempi kuin varsinainen alkiolepotila ja vaikea purkaa. Siemenet tulisi kylvää 0,5 cm syvyyteen. Taimet voidaan koulia jatkokasvatusalustalle heti, kun varsinaiset kasvulehdet ovat kehittyneet. Kesävihannat kasvit, jotka eivät ole muodostaneet varteen puutunutta solukkoa, voidaan koulia jatkokasvatusalustalle sirkkalehtiä myöten. Siemenerän myöhäisen saapumisajankohdan vuoksi idätyskoetta ei ole tehty, itävyyden oletetaan olevan 40-60 , idätysaika 14-21 vrk.
Palsamiköynnöksen oletetaan luonnonvaraisen levinneisyytensä perusteella menestyvän ainakin vyöhykkeellä II, todennäköisesti pohjoisempanakin. Siemenerä on kerätty luonnonvaraisista kasveista levinneisyysalueen luoteisosasta verraten mantereiselta alueelta.