Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-014
alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30'N x 133 00 "E, korkeus merenpinnasta tuntematon
Kotoisin Aasiasta Kiinan koillisosasta ja Amurin liepeiltä levinneisyyden ollessa jokseenkin yhteneväinen esim. korkkipuun kanssa. Maailmasta tunnetaan noin 65 Fraxinus-lajia Aasiasta, Amerikasta sekä Euroopasta. Näistä ainakin 3-4 voidaan viljellä Suomessa luonnonvaraisen lehtosaarnen lisäksi.
Mantsuriansaarni on Suomessa harvoin viljelty, mutta kestävänä pidetty laji, josta odotetaan kotimaista saarnea parempia tuloksia Keski-Suomen alueella. Kotiseudullaan mantsuriansaarni kasvaa suureksi, jopa 30 m korkeaksi puuksi. Se suosii lajitovereidensa tapaan kosteita, ravinteikkaita lehtomaita sekä kestää varsin hyvin varjostusta. Lehdet ovat lajille tyypilliset, ilmiasultaan ehkä lähinnä punasaarnen (F. pennsylvanica) lehtiä. Hedelmä on siivekäs pähkylä; lenninsiipi ehkäpä hivenen meillä viljelyksessä olevien saarnien hedelmän lenninsiipeä lyhyempi.
Saarnet ovat hankalimpia siemenestä lisättäviä kasvisukuja, koska lajien väliset erot itämisessä ovat suuria. Yleispätevien ohjeiden antaminen on mahdotonta, mutta voidaan olettaa, että siemen itää ilman esikäsittelyä kylvövuonna. Siementä on ennen kylvöä syytä liottaa 24 - 48 h. Kylvö 0,5 - 1 cm syvyyteen. Siemen itää hitaasti, n. 30 vrk:ssa. Mikäli itämistä ei kohtuullisen ajan kuluessa tapahdu, oletetaan siemenen itävän kylvöä seuraavana keväänä. Taimet voidaan koulia jatkokasvatusalustalle varsinaisten kasvulehtien puhjettua. Arvioitu itävyys 40-50 %.
Mantsuriansaarni saavuttanee meillä n. 25 m korkeuden. Sen oletetaan menestyvän aina III -vyöhykkeellä saakka, mahdollisesti pohjoisempanakin. Siemenerä on kerätty kasvin luontaisen esiintymisalueen keskivaiheilta luonnonvaraisista puista.