UKK: 5. Chamaecyparis pisifera - hernesypressi

Luontainen levinneisyys

Hernesypressi on kotoisin Japanista, jossa se esiintyy vain aivan eteläisimmiltä saarilta Honshun puoliväliin saakka.

Lajikuvaus

Hernesypressi kasvaa luontaisesti 25-30-metriseksi puuksi. Viljeltynä se jää pienemmäksi. Neulaset ovat litistyneitä, suomumaisia, kuten tuijilla, mutta sirompia, ja tämän vuoksi hyvin kauniita. Ne ovat päältä tummanvihreitä ja kiiltäviä sekä alta valkokuvioisia. Rungon kuori on vanhoilla puilla säikeinen, kuten tuijilla. Väriltään kuori on kauniin punaisenruskea. Hernesypressi on saanut nimensä pienistä, vain herneenkokoisista kävyistään, jotka ovat muodoltaan pyöreitä.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Hernesypressi on menestynyt meillä vain maan eteläosissa I-II-vyöhykkeillä. Se on ilmastollisesti arka laji, jonka menestyminen on suuresti riippuvainen suojaisesta kasvupaikasta. Sitä on Suomessa viljelty melko harvoin, vaikka sitä onkin nykyisin saatavana hyvin varustetuista taimitarhoista. Muualla sitä viljellään melko yleisesti ja siitä on jalostettu lukuisia lajikkeita.

Käyttö

Hernesypressi sopii taustakasviksi sekä pieniin ryhmiin alueille, jotka ovat suojaisia, reheviä ja varjoisia.

Kasvupaikkavaatimukset

Hernesypressi on kasvupaikan suhteen vaatelias. Se viihtyy syvämultaisessa maassa ja menestyy istutettuna muiden kasvien suojaan. Se ei siedä paahdetta vaan tulisi istuttaa puolivarjoon suojaan ahavalta.

Lisäys ja taimikasvatus

Hernesypressiä voidaan lisätä siemenestä tai pistokkaista. Siemen on varminta kylmäkäsitellä 60 päivän ajan tai kylvää myöhään syksyllä ulos. Pieni siemen peitetään seulomalla sen päälle vain sen verran hiekkaa, että se juuri peittyy. Taimet koulitaan normaalikokoisiin havupuille käytettäviin kennoihin ja kasvatetaan niissä kaksi vuotta. Taimet koulitaan edelleen joko astioihin tai peltoon. Avoimessa taimitarhassa hernesypressi kärsii etenkin talvehtiessaan lumirajan yläpuolella. Tämä onkin sen elinkaaren kenties arin hetki, jolloin se helposti kuivattaa versojaan. Astiataimikasvatus saattaa olla järkevin tapa taimikasvatuksessa.
 

Suku
Chamaecyparis
Laji
pisifera