Luontainen levinneisyys
Rusokirsikkaa esiintyy Korean niemimaalla sekä Japanissa ja Sahalinin eteläosissa. Sitä kasvaa lähinnä runsasravinteisissa lehtimetsissä.
Lajikuvaus
Rusokirsikka on kotiseudullaan jopa 15 metriä pitkä puu, joskin pohjoiset kannat ovat tätä pienempiä. Näihin luetaan tässä rusokirsikan pohjoinen rotu (P. sargentii var. sachalinensis, P. sachalinensis.) Viljelyssä puut ovat jääneet 5-8 metrin pituisiksi ja yhtä leveiksi puiksi. Rungon kuori on kaunis, kiiltävän punaruskea, jossa on vanhemmiten poikittaisia korkkihuokosia. Lehdet ovat soikeita, 7-10 cm pituisia, tummanvihreitä ja terävästi sahalaitaisia. Lehdet saavat punaisen tai oranssin-pronssinhohtoisen syysvärin. Rusokirsikka kukkii hyvin runsaasti vaaleanpunaisin kukin ennen lehtien puhkeamista. Hedelmä on pieni musta marja, jota ei yleensä meillä kehity.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Rusokirsikkaa on kasvatettu meillä harvinaisenajo pitkään. Se on menestynyt I-III-vyöhykkeillä kohtalaisesti. Viljelyssä olevat kasvit ovat vartettuja imeläkirsikkaan. Varteoksat ovat alunperin peräisin tuntemattomista taimistoalkuperistä. Jalojuurinen, pohjoista alkuperää oleva kanta saattaa menestyä nykyisiä paremmin. Vaikka laji jostain syystä ei olekaan meillä kovin yleisesti viljelty, on se muualla erittäin yleinen, sillä se on ilmastollisesti kaikkein kestävin japanilainen kirsikkalaji.
Käyttö
Rusokirsikka on mitä parhain yksittäispuu tai vaikkapa osana perennaryhmässä.
Kasvupaikkavaatimukset
Rusokirsikka on vaatelias kasvupaikan suhteen. Se viihtyy lämpimässä, multavassa, kosteassa maassa. Jotta kukinta muodostuisi runsaaksi, tulee kasvupaikan olla valoisa.
Lisäys ja taimikasvatus
Rusokirsikkaa lisätään siemenestä sekä varttamalla. Siemen tarvitsee 90-120 vrk kylmäkäsittelyn itääkseen. Siemen hyötyy vielä tämän lisäksi lyhyestä 30 vrk lämminjaksosta, vaikka kaikki siemenerät eivät sitä tarvitsekaan. Käytännössä siemen kylvetään loppukesällä ulos ja jätetään sinne talvehtimaan. Jyrsijäsuojauksesta on huolehdittava. Taimet koulitaan lehtipuiden taimille soveltuviin kennoihin ja kasvatetaan niissä kaksi vuotta. Tämän jälkeen taimet siirretään peltoon tai astioihin. Jatkokasvatus ei vie pitkään, sillä rusokirsikka on varsin nopeakasvuinen ja sen kasvattaminen on helppoa ja ongelmatonta.