Pohjois-Amerikan länsirannikon ilmasto suosii ennätyksellisiin mittoihin kasvavia puita, ja yksi näistä mahtipuista on jättituija. Se kasvaa kotiseudullaan jopa 70-metriseksi, järeäksi havupuuksi, jolla on ruskeanharmaa, säikeinen kuori ja kiiltävät suomumaiset lehdet.
Kanadantuijan tyypillisiä kasvupaikkoja sen kotiseudulla Pohjois-Amerikan koillisosissa ovat suot ja jyrkät kallionsyrjät, joilla muiden puiden kilpailu on vähäistä. Kanadantuija on hidaskasvuinen ja voi elää kituuttaa hyvinkin vanhaksi. Jopa 1650 vuoden kunnianarvoisa ikä on laskettu kaadetun puun vuosirenkaista.
Länsimaissa harvinainen koreantuija kasvaa luontaisena suppealla vuoristoalueella Pohjois- ja Keski-Koreassa. Se on hidaskasvuinen, kartiomainen havupuu, joka voi kotiseudullaan kasvaa yli kymmenmetriseksi puuksi, mutta jää usein huonommilla kasvupaikoilla pensasmaiseksi. Pellonraivauksen ja liiallisten hakkuiden seurauksena on vain vähän suvunjatkamiskykyisiä puita elossa, ja koreantuija onkin kotiseudullaan vaarantuneiden kasvilajin luettelossa.
Jättituija on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista. Sitä kasvaa kapealla rannikkovyöhykkeellä Kalliovuorten ja Tyynen valtameren välisellä alueella Oregonista aina Alaskaan saakka. Brittiläisessä Kolumbiassa se tunkeutuu sisämaahan aina Kalliovuorille.
Koreantuija on kotoisin suppealta alueelta Korean niemimaalta, jossa sitä esiintyy vuoristojen alaosissa lähinnä Pohjois-Korean, mutta myös Kiinan alueella.
Tavallinen tuija eli kanadantuija kasvaa USA:n koillisvaltioissa sekä Kanadassa Ontariossa ja Quebecissa. Kasvupaikkoina ovat mm. runsasravinteiset suot. Tuijan pohjoisraja menee hyvin ylös Hudson Bayn eteläkärkeen saakka, muttei ulotu aivan puurajalle, jonka Kanadassa muodostavat mustakuusi (Picea mariana), valkokuusi (P. glauca), kanadanlehtikuusi (Larix laricina) sekä palsamipoppeli (Populus balsamifera) alueesta riippuen.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-91-104 tai K09-89-010