Skip to main content

Thuja koraiensis

Thuja koraiensis - koreantuija

thuja_koraiensis_maisemassa_jreinikainen.jpg

Länsimaissa harvinainen koreantuija kasvaa luontaisena suppealla vuoristoalueella Pohjois- ja Keski-Koreassa. Se on hidaskasvuinen, kartiomainen havupuu, joka voi kotiseudullaan kasvaa yli kymmenmetriseksi puuksi, mutta jää usein huonommilla kasvupaikoilla pensasmaiseksi. Pellonraivauksen ja liiallisten hakkuiden seurauksena on vain vähän suvunjatkamiskykyisiä puita elossa, ja koreantuija onkin kotiseudullaan vaarantuneiden kasvilajin luettelossa.

Koreantuijalla on kaunis, säännöllisen kartiomainen kasvutapa ja litteät liekomaiset versot, joiden suomumaiset neulaset ovat alapinnaltaan liidunvalkeat. Neulasten yläpinta on yleensä himmeän tummanvihreä, mutta voi aurinkoisella paikalla saada hopeista sävyä. Rungon kuori on säikeinen, väriltään harmaanruskea.

Suomessa menestyvistä tuijalajeista koreantuija on toiseksi kestävin. Viljely alkoi maassamme 1930-luvun alussa, jolloin Mustilaan ja Metsäntutkimuslaitokselle saatiin siemeniä suoraan luontaiselta kasvupaikalta. Kahden tuijalajin kasvaessa rinnan on Mustilassa syntynyt myös koreantuijan ja kanadantuijan (T. occidentalis) välinen risteymä, idän ja lännen kädenlyönti, joka on koko maailman oloissa harvinaisuus.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Koreantuija
Heimo: 
Cupressaceae
Suku: 
Thuja
Laji: 
koraiensis
Koko: 
Suomessa täysikokoisena yleensä 4–8 m, mutta poikkeuksellisesti jopa 15 m.
Kotipaikka: 
Pohjois- ja Keski-Korea sekä Koreaan rajautuva Changbai-vuoristo Kiinassa.
Kuvaus: 
Kartiomainen, ainavihanta puu tai pensas. Litteät, suomumaiset lehdykät, joiden alapinta on liidunvalkoinen.
Kasvupaikka: 
Menestyy niin aurinkoisella kuin varjoisallakin paikalla tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa kasvualustassa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–IV.

UKK: 8. Thuja koraiensis - koreantuija

Avainsana(t)

Luontainen levinneisyys

Koreantuija on kotoisin suppealta alueelta Korean niemimaalta, jossa sitä esiintyy vuoristojen alaosissa lähinnä Pohjois-Korean, mutta myös Kiinan alueella.

Lajikuvaus

Koreantuija on pensasmainen. Se kehittyy toisinaan myös puuksi, mutta jää kotiseuduillaankin pieneksi, vain 6-8 m mittaiseksi. Meillä se on hieman tätä pienempi. Tämä tuijalaji on koristeellisin kaikista tuijista. Sillä on litistyneet versot, joiden suomumaiset neulaset ovat alapinnaltaan liidunvalkeat. Neulasten yläpinta on himmeän tummanvihreä. Rungon kuori on säikeinen, väriltään harmaanruskea. Kävyt ovat kuten muillakin tuijalajeilla kehittyessään vihreitä ja kypsyessään ruskeiksi muuttuvia.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Suomessa koreantuija on menestynyt aina IV-vyöhykkeelle saakka. Se saattaa etenkin äärialueilla viljeltynä kärsiä mantereisuudesta. Meillä menestyvistä tuijalajeista koreantuija on toiseksi kestävin. Suomessa koreantuija otettiin viljelyyn 1930-luvun alussa, jolloin Mustilaan saatiin suoraan luontaiselta kasvupaikalta siementä tästä lajista. Suomessa se on edelleen turhan harvoin viljelty laji. Muualla koreantuija on hyvin harvinainen. Sitä tapaa vain harvoin länsimaisista kokoelmista.

Käyttö

Koreantuija on käyttökelpoinen havuryhmissä sekä yksittäispensaana ja taustakasvina.

Kasvupaikkavaatimukset

Koreantuija kasvaa puolivarjossa, mieluiten rehevässä kasvupaikassa. Se tulee kuitenkin toimeen hieman vähemmänkin viljavassa maassa. Monien muidenkin havupuiden lailla pitäisi koreantuijallakin välttää talviahavaa ja kevättalven paahdetta. Se viihtyy lähinnä puolivarjossa. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Thuja
Laji: 
koraiensis

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content