Quercus

Tammi on Euroopan puista kenties kaikkein arvostetuin. Vuosisatoja on hyödynnetty tammen lujuutta, suurta kokoa ja lahonkestoa niin laivanrakennuksessa, huonekaluissa kuin viinitynnyreissäkin. Tammi saattaa elää tuhat vuotta, ja suuret puuvanhukset ovat arvostettuja maamerkkejä. Suomessa vanhoja tammia näkee kuitenkin harvoin, sillä vuosisatojen ajan tammimetsiä on raivattu pelloiksi ja parhaita puita kaadettu kallisarvoisen puutavaran vuoksi.

Myös Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla tammi on paitsi maisemallisesti kaunis, myös puuntuottomielessä mielekäs vaihtoehto perinteisiä metsänviljelypuulajeja täydentämään. Tammitukkien kasvattaminen vaatii kuitenkin aivan omat niksinsä. Mustilassa tammen viljelyssä on kokeiltu eri menetelmiä. Paras metsikkö on kasvatettu Virosta Sangasten moisiosta 1920-luvulla saaduista terhoista. Tämän alkuperän puut kasvavat nopeasti suoriksi tukkipuiksi ja niistä kerätään vuosittain runsaasti siemeniä metsänviljelytarkoituksiin.

Tammi palelluttaa lehtensä helposti myöhäisissä keväthalloissa. Isojen puiden kohdalla vahinko on vähäinen, sillä puut kasvattavat muutamassa viikossa uudet lehdet. Hallanaralle paikalle istutetut pienet taimet sitävastoin saattavat helposti pensastua. Nuorena tammea uhkaavat myös jyrsijät ja hirvieläimet.

Punatammen lehdet ovat teräväliuskaiset ja kookkaammat kuin kotimaisella metsätammella (Quercus robur). Voimakas punainen syysväri, joka hallitsee maisemaa syksyisin punatammen kotiseudulla Pohjois-Amerikan itäosissa, jää Suomessa yleensä vaisuksi ja ruskeanpunaiseksi.

Punatammen levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa on hyvin laaja. Suomessa sitä viljellään ilmastollisesti vaativissa olosuhteissa, joten istutettavien puiden alkuperällä on suuri merkitys. Mustilan vanha punatammimetsikkö on hyvin menestyvä, mutta tuleentuu melko myöhään, joten se tuskin on aivan pohjoisinta mahdollista alkuperää. Etelärinteen alareunaan vuosituhannen vaihteessa perustettuun nuoreen metsikköön on istutettu lähes kaikkia Arboretumin 1993 ja 1996 siemenkeruumatkoilla kerättyjä alkuperiä. Hieman yllättäen aikaisin ja komein syysväri on kehittynyt Yhdysvalloista Wisconsinin osavaltion pohjoisisosta peräisin oleviin punatammiin.

Punatammen terho on valittu Arboretum Mustilan Ystävät ry:n tunnukseksi. Punatammi kuuluu Mustilan peruspuustoon, ja puun siemenenä tammen terho symboloi samalla uuden puun – tai vaikka kokonaisen metsän – syntymistä.

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-93-305

alkuperä: Morden, Manitoba, Kanada 49 10' x 98 10'

Kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja koillisosista rajoittuen pohjoisessa Manitoban eteläosaan, idässä Quebecin eteläosaan, etelässä Kentuckyyn ja Missouriin tehden hämmästyttävän harppauksen aina Meksikonlahdelle saakka Teksasissa. Lännessä kasvualue seuraa karkeasti Colorado-jokea. Takiaistammi on Pohjois-Amerikan yli 70 tammilajista kaikkein laajimmalle levinnyt. Se kuuluu ns. valkotammiin, kuten kotoinen tammemmekin, eli sen hedelmä kypsyy samana kasvukautena.

Takiaistammi on suurimpia ja majesteettisimpia Pohjois-Amerikan tammista. Parhailla kasvupaikoilla se saattaa kasvaa jopa 50 m korkeaksi. Kanadassa se jää pienemmäksi säilyttäen silti tunnusomaisen ulkomuotonsa. Poiketen kotimaisesta tammesta, joka lienee jaloista lehtipuistamme kasvupaikkansa suhteen kaikkein vaatimattomin, hakeutuu takiaistammi mieluiten syvämultaisille, ravinteikkaille maille.

Lehdet puhkeavat verraten myöhään. Ne ovat n. 15 cm pitkät, tummanvihreät ja yläpinnaltaan heikosti kiiltävät. Tunnusomainen piirre on lehden alaosan syväuurteisuus, joka saattaa vaihdella alkuperän ja kasvupaikan mukaan huomattavastikin. Syysväri on keltainen tai ruskea. Hedelmä on terho, jopa 3 cm mittainen ja suurikokoisin Pohjois-Amerikassa tavattavilla tammilla. Sen sanotaan olevan herkullinen. Takiaistammen tieteellisessä nimessä oleva "macrocarpa" tarkoittaa suurihedelmäistä. Lue lisää »