Skip to main content

Aruncus

Aruncus dioicus - töyhtöangervo

Aruncus dioicus © Susanna

Kookas, vaaleahuiskuinen töyhtöangervo on Mustilan metsäperennoista ehkä kaikkein näkyvin. Se on kylväytynyt monin paikoin muiden kasvien lomaan. 

Jos töyhtöangervoa lisätään siemenestä, on taimissa sekä hede- että emikasveja. Kun molempia istutetaan, ovat leviämisen edellytykset valmiina. Leviämisen voi halutessaan ehkäistä poistamalla emiyksilöt puutarhasta. 

Kukinnan aikaan hede- ja emiyksilöt on helppo erottaa toisistaan. Hedeyksilöiden heteet ovat pitkiä ja tekevät kukinnot lihavamman näköisiksi. Istutuksissa hedekasvit ovat suositumpia paitsi näyttävämpien kukintojensa, myös pidemmän kukinta-aikansa vuoksi. Kun emikasvien kukat ovat pölyttyneet, ne alkavat pian ruskettua ja siemenet kehittyä.

Töyhtöangervo sopii mainiosti myös yksittäiskasviksi puutarhaan. Vuosien kuluessa siitä tulee komea, pyöreähkö ja pensasmainen. Koska töyhtöangervo on luonnonvarainen laajalla aluella, siitä voi nähdä vähän toisistaan poikkeavia kantoja. Etenkin erot näkyvät kukinnoissa ja syysvärityksessä. Myös jalostajat ovat olleet töyhtöangervosta kiinnostuneita. Varsinkin Keski-Euroopassa on saatavissa useita töyhtöangervon lajikkeita.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Töyhtöangervo
Heimo: 
Rosaceae
Suku: 
Aruncus
Laji: 
dioicus
Koko: 
Noin 1,5 m.
Kotipaikka: 
Luonnonvaraisena ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.
Kuvaus: 
Komea yksittäisperenna, himmeänvihreä lehdistö ja kermanvalkoiset kukinnot keskikesällä.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo, tuore, multava maa.
Menestyminen: 
Kestävä. Leviää kylväytymällä, jos kasvamassa on sekä emi- että hedekasveja.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content