Skip to main content

Kalmia

Kalmia angustifolia - kapealehtikalmia

Kapealehtikalmiaa kasvaa laajana kasvustona Mustilan Tuijalaaksossa lammen liepeillä. Ainavihanta varvikko kukkii heinäkuussa. Silloin ylimmissä lehtihangoissa on runsaasti pieniä, avoimen maljamaisia, ruusunpunaisia kukkia, joiden yläpuolella on kimppuina uusia lehtiä ikäänkuin kruununa.

Luontaisena kapealehtikalmia kasvaa Pohjois-Amerikan itäosissa karuissa kangasmetsissä, nummilla, soilla ja kalliomailla. Sillä on useita englanninkelisiä nimiä, jotka kuvaavat sen myrkyllisyyttä, esimerkiksi Sheep-poison, lammasmyrkky, Lamb-kill, karitsansurma ja Calf-kill, vasikansurma.

Kalmia-suvun on nimennyt Carl von Linné suomalaisen apostolinsa Pehr (Pietari) Kalmin mukaan. Linné lähetti Kalmin 1700-luvun puolivälissä neljä vuotta kestäneelle tutkimusmatkalle Pohjois-Amerikkaan. Matkatuomisina hänellä oli monta sataa kasvia, niiden joukossa myös kapealehti- ja leveälehtikalmia (Kalmia latifolia).

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Kapealehtikalmia
Heimo: 
Ericaceae
Suku: 
Kalmia
Laji: 
angustifolia
Koko: 
0,4–1 m. Pensas.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan itäosa.
Kuvaus: 
Matala, ainavihanta pensas, joka kukkii kesä–heinäkuussa punaisin kukin.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, keskiravinteinen, kostea, runsasturpeinen ja -hiekkainen.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V.

Kalmia latifolia - leveälehtikalmia

Leveälehtikalmia kasvaa luontaisena Pohjois- Amerikan itäosissa. Siellä se viihtyy metsissä ja louhikoissa, puolivarjossa puiden latvusten alla, ja muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja. Se on kookas, ainavihanta pensas, joka voi parhaimmillaan kasvaa usean metrin korkuiseksi pikkupuuksi. Kesällä oksat peittyvät sarjamaisista kukinnoista, joissa on erikoisen ratasmaisia, yleensä valkoisia tai vaaleanpunaisia kukintoja.

Suomessa tämä kaunis pensas on valitettavan talvenarka eikä juuri kuki, sillä sen latvat paleltuvat yleensä lumisuojan yläpuolelta. Parhaat luonnonalkuperät saattaisivat olla taimistoilla viljeltäviä lajikkeita kestävämpiä. Leveälehtikalmia viihtyy puiden alla puolivarjossa samanlaisissa paikoissa kuin alppiruusut (Rhododendron).

Carl von Linné on nimennyt Kalmia-suvun Pehr (Pietari) Kalmin mukaan. Kalm oli Linnén suomalainen oppilas, joka teki 1747–51 tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan. Matkaltaan hän toi opettajalleen näytteitä muun muassa leveä- ja kapealehtikalmiasta. Kalmin kunniaksi on vuonna 2011 julkaistu ”Pehr Kalm ja eurooppalaiset tutkimusmatkailijat” -juhlaraha, jonka tunnuspuolella esitteen mukaan on Kalmia latifolia eli vuorilaakeri. Tämä suomenkielinen nimi on suora käännös englanninkielisestä nimestä Mountain Laurel.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Leveälehtikalmia
Heimo: 
Ericaceae
Suku: 
Kalmia
Laji: 
latifolia
Koko: 
0,5–1 metriä, luontaisena 2–3 metriä. Pensas.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan itäosa.
Kuvaus: 
Matala, ainavihanta, kiiltävälehtinen pensas, joka kukkii kesä–heinäkuussa kauniin punaisin kukin.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo, keskiravinteinen, tuore–kostea, runsashumuksinen ja -hiekkainen.
Menestyminen: 
Vyöhyke (I). Talvehtii parhaiten lumen alla.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content