Skip to main content

Magnolia

Magnolia sieboldii - pensasmagnolia

magnolia_sieboldii_kukka_jreinikainen.jpg

Pensasmagnolia on menestynyt Mustilassa ja muuallakin Etelä-Suomessa oivasti, kunhan se saa kasvaa puolivarjoisalla paikalla lehtometsäoloissa. Luontaisena se kasvaa Itä-Aasiassa ja viihtyy erityisesti laavamaitten pensaikoissa.

Pensasmagnolia kukkii täydessä lehdessä, Suomessa juhannuksen jälkeen. Loppukesällä se saattaa yllättää iloisesti kukkimalla vielä uudelleen. Kukat ovat noin 10 cm levyiset, yleensä nuokkuvat ja hieman sulkeutuneet niin että niiden yksityiskohtia täytyy tarkastella hieman alaviistosta. Yleisimmin viljellään korealaista muotoa (var. sieboldii), jonka valkoisten terälehtien keskellä erottuvat koristeellisen punaiset heteet ja keltainen emiö. Tätä muotoa edustavat myös Mustilan vanhat pensaat Alppiruusulaaksossa ja Etelärinteen länsipäässä.

Pensasmagnoliaa pidetään kestävimpänä Suomessa viljellyistä magnolioista, ja se onkin oikeanlaisilla kasvupaikoilla aivan kestävä vielä III-vyöhykkeellä asti. Eri alkuperien välillä näyttää kuitenkin olevan eroja kestävyyden suhteen, ja juuristonsa ja lehdistönsä herkkyyden puolesta pensasmagnolia on sukunsa vaateliaammasta päästä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Pensasmagnolia
Heimo: 
Magnoliaceae
Suku: 
Magnolia
Laji: 
sieboldii
Koko: 
2–4 m pensas.
Kotipaikka: 
Itä-Kiina, Korea, Japani.
Kuvaus: 
Kesävihanta pensas. Kestävimpiä magnolioita. Kukkii lehtien puhjettua alkukesällä ja joskus uudestaan syksyllä noin 10 cm levyisin valkoisin nuokkuvin kukin. Hallanarka.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo, tuore, keskiravinteinen, hapahko ja kosteana pysyvä mutta läpäisevä humusmaa. Suojainen, lämmin kasvupaikka.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III).

Magnolia tripetala - sateenvarjomagnolia

Tämä pohjoisamerikkalainen magnolialaji on saanut nimensä siitä, että sen suuret lehdet asettuvat sateen- tai päivänvarjomaisiksi kiehkuroiksi versojen kärkiin. Se tuli Suomessa tunnetuksi Arboretum Mustilan keruumatkojen myötä. Taimivaiheen ohittaneita nuoria puita on maassamme jo lukuisia. Näkyvimmät kasvavat Helsingissä Vanhan kirkon seinustalla, tosin sekaannuksen vuoksi nimellä poppelimagnolia (M. acuminata).

Sateenvarjomagnolia lienee suurilehtisin puu, jota Suomessa voi kasvattaa avomaalla. Sen lehdet voivat kasvaa liki metrin mittaisiksi, mutta yleensä ne ovat vain puolet siitä. Puun kasvutapa on pysty eikä se kasva kovinkaan suureksi. Yli kymmenmetrisiä puita tiedetään luonnosta, mutta useimmiten ne jäävät pienemmiksi ja monirunkoisiksi, ja näin näyttää käyvän myös Suomessa.

Kämmenenlevyiset, kermanvalkoiseet kukat ilmestyvät keskikesällä oksien kärkiin. Suurten lehtien keskellä ne jäävät usein huomaamatta. Lisäksi niiden tuoksun miellyttävyydestä on monenlaisia näkemyksiä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Sateenvarjomagnolia
Heimo: 
Magnoliaceae
Suku: 
Magnolia
Laji: 
tripetala
Koko: 
3–5 m puu tai pensas.
Kotipaikka: 
Itäinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus: 
Pystykasvuinen, vähähaarainen, isolehtinen pienehkö puu.
Kasvupaikka: 
Aurinko tai puolivarjo, lämmin, kovilta tuulilta ja syyshalloilta suojainen kasvupaikka multavassa, tuoreena pysyvässä maaperässä. Vaatelias kasvupaikkansa suhteen.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet (I-II) Kestää hyvin kylmiä talvia lämpimien kesien jälkeen.

UKK: 24. Magnolia sieboldii - pensasmagnolia

Luontainen levinneisyys

Pensasmagnolia on kotoisin Kaukoidästä, missä sitä kasvaa Kiinassa, Korean niemimaalla, Venäjällä sekä Japanin eteläisillä saarilla happamilla mailla.

Lajikuvaus

Pensasmagnolia on 2-3 metrin mittainen pensas. Lehdet ovat leveänsoikeita, ehytlaitaisia, kooltaan 6-15 cm. Väriltään ne ovat päältä vaaleanvihreitä ja alta sinivihreitä. Ne saavat vaaleankeltaisen syysvärin. Kukat ovat 4 cm kokoisia, väriltään valkoisia, terälehdiltään suuria. Hedelmä on outo, käpymäinen tuppilo.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Pensasmagnolia on menestynyt meillä I-II-vyöhykkeillä. Se on tosin viljeltynä niin harvinainen, että todellista viljelyrajaa ei ole vielä määritetty. Oikein valitulla siemenalkuperällä pensasmagnoliaa luulisi voivan kasvattaa III-vyöhykkeellä.

Käyttö

Pensasmagnolia soveltuu yksittäispensaaksi.

Kasvupaikkavaatimukset

Pensasmagnolia ei ole erityisen vaatelias kasvupaikan suhteen. Se viihtyy parhaiten, routimattomalla, ravinteikkaalla maalla lämpimällä paikalla, mutta sietää myös jonkin verran varjoa.

Lisäys ja taimikasvatus

Pensasmagnoliaa lisätään siemenestä, jotka tarvitsevat 90-120 vrk kylmäkäsittelyn ennen itämistä. Siemen kannattaa kylvää syksyllä ulos, jolloin se itää seuraavana keväänä. Siemenen on oltava tuoretta, sillä magnolioiden siemen ei kestä kuivumista, vaan menettää itävyytensä nopeasti. Taimet koulitaan lehtipuiden kasvatukseen soveltuviin kennoihin tai ruukkuihin ja kasvatetaan niissä kaksi vuotta. Tämän jälkeen ne siirretään suurempiin astioihin. Pensasmagnolia on varsin nopeakasvuinen taimena ja istutuskuntoinen taimi saadaan 2+2 vuotiaista kasveista. Kasvatus on kaikenkaikkiaan varsin ongelmatonta.

 

Kasvin perustiedot
Suku: 
Magnolia
Laji: 
sieboldii

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content