Skip to main content

Larix archangelica

Larix sibirica (Larix archangelica, Larix sukaczevii) - siperianlehtikuusi

larix_sibirica_latvus_jsaarinen.jpg

Siperianlehtikuusi kasvaa luontaisena Uralvuoriston kummallakin puolella. Se on leviämässä länteen ja lähimmät luontaiset siperianlehtikuusikot kasvavat nykisin Äänisen itärannalla. Suomessa siperianlehtikuusi kasvoi ennen viimeistä jääkautta ja menestyy nykyisinkin hyvin lähes koko maassa. Suora runko ja hienot oksat tekevät siitä ihanteellisen metsäpuun. Sen latvus on kapean kartiomainen. Nuoret oksat ovat muita lehtikuusia jäykempiä ja harvoin riippuvia. Siperianlehtikuusi tulee lehtikuusista ensimmäisenä ruskaan.

Siperianlehtikuusta on Suomessa viljelty jo 1700-luvulta lähtien. Vanhin tunnettu metsikköistutus on Karjalan kannaksella sijaitseva Raivolan (Lintulan) lehtikuusikko, jota pidetään parhaana Suomen oloin soveltuvana siemenlähteenä. Raivolan lehtikuusikon vanhimmat osat perustettiin 1700-luvulla siemenestä, joka kerättiin Arkangelista, ja istutusta täydennettiin myöhemmin toisella alkuperällä Uralin länsipuolelta. Ekologisesti sopeutuvaista Raivolan lehtikuusta on viljelty menestyksellisesti koko Skandinaviassa Islantia myöten.

Raivolan alkuperää oleva siperianlehtikuusimetsikkö perustettiin Kotikunnaanmäen koillislaidalle 1928. Lepistössä kasvavaa myös Länsi-Siperian Tomskista peräisin olevaa siperianlehtikuusta, joka ekologisista syistä ei ole kasvanut alkuunkaan yhtä hyvin.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Siperianlehtikuusi
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Larix
Laji: 
sibirica
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 20–40 m. Raivolassa mitattu 53 m.
Kotipaikka: 
Venäjä.
Kuvaus: 
Kapeahkon kartiomainen havupuu. Kauneimmillaan keväällä uusien vaaleanvihreiden neulasten puhjetessa ja syksyllä ruskassa. Soveltuu erinomaisesti metsänviljelyyn.
Kasvupaikka: 
Valoavaativa. Viihtyy keski- ja runsasravinteisilla kasvupaikoilla, myös savimailla.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet (I) II–VII (VIII).

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content