Skip to main content

Thujopsis dolabrata

Thujopsis dolabrata - hibatuija

Sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon lukeutuva hibatuija on sukunsa ainoa edustaja. Sen lähimpiä sukulaisia ovat tuijat (Thuja), joista se eroaa lähinnä pyöreiden käpyjensä osalta. Silmiinpistävin hibatuijan ominaisuus on kuitenkin sen suurisuomuisten lehvien kiiltävän muovimainen pinta, jota korostaa vielä alapintojen valkoharmaa kuviointi. Keinotekoisen oloinen ulkonäkö on tehnyt puusta hyvin suositun puutarhakasvin, eikä suosiota suinkaan vähennä hibatuijan hidaskasvuisuus ja tuuhean lehvästön ympäri vuoden tummanvihreänä säilyvä väri.

Japanissa hibatuija oli yksi "Kison viiden pyhän puun" ryhmään kuuluvista puulajeista, joiden kaataminen kiellettiin 1700-luvulla ja puut varattiin vain keisarillisen perheen ja uskonnollisten rakennusten tarpeisiin. Kotimaassaan puu kasvaa vuoristojen keskirinteillä ulottaen luontaisen kasvualueensa Hokkaidon eteläkärkeen.

Suomessa hibatuijaa nähdään useimmin kukka-asetelmissa leikkovihreänä. Hibatuija pärjää etelärannikolla ulkonakin hyvin kasvaen hitaasti muutaman metrin korkuiseksi puuksi. Sisämaassa se saattaa kylmimpinä talvina paleltua lumirajaan. Mustilassa kasvaa useita vanhoja pensaita, jotka ovat 1–1,5 metriä korkeita, ja kaksi puumaistakin yksilöä. Ilmeisesti suojainen kasvupaikka on auttanut niiden talvehtimista.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Hibatuija
Heimo: 
Cupressaceae
Suku: 
Thujopsis
Laji: 
dolabrata
Koko: 
Suomessa 1–5 m. Kotimaassaan jopa 40 m puu.
Kotipaikka: 
Japanin pääsaaret, Hokkaidolla vain eteläkärjessä.
Kuvaus: 
Ainavihanta puu tai pensas. Paksut suomumaiset lehdet, jotka päältä kiiltävät, alta harmaanvalkeat.
Kasvupaikka: 
Puolivarjoisan tai varjoisan paikan ja runsasravinteisen, tuoreen ja humuspitoisen kasvualustan puu tai pensas. Arka kevätahavalle, ei siedä kuivuutta, mutta menestyy umpivarjossakin.
Menestyminen: 
Vyöhyke I–II(–V).

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content