Koreanalppiruusu kuuluu niin kutsuttuihin lepidootteihin eli suomullisiin alppiruusuihin, jotka ovat usein pienilehtisiä ja varpumaisia kasveja tai matalia pensaita. Se on Korean vuoristometsien yleisimpiä pensaita ja kasvaa usein kuningasatsalean (R. schlippenbachii) seurassa valoisissa mänty- ja tammimetsissä sekä puurajan yläpuolisissa pensaikoissa. Kukkiessaan varhaiskeväällä nämä pensaat verhoavat nuo maastot violetin ja vaaleanpunaisen eri sävyihin. Koreanalppiruusun kukat ovat pieniä, väriltään yleensä violetteja tai ruusunpunaisia, ja puhkeavat versojen päihin pieniksi ryhmiksi.
Koreanalppiruusua kutsutaan joskus myös koreanatsaleaksi, koska se yleensä varistaa kaikki lehtensä talveksi. Se on kuitenkin aito alppiruusu, lähisukulainen dahurianalppiruusun (R. dauricum) kanssa. Suomessa kasvavat venäläisistä ja koilliskiinalaisista luonnonkeruusiemenistä kasvatetut koreanalppiruusut näyttävät jonkinasteisilta korean- ja dahurianalppiruusun välimuodoilta osittain ainavihantine, tuoksuvine lehtineen. Täysin tyypillisen näköisiä koreanalppiruusuja istutettiin Mustilaan vasta 2011. Pensaitten alkuperä on Taebaeksan-niminen vuori Etelä-Koreassa.
Koreanalppiruusu kuuluu niin kutsuttuihin lepidootteihin eli suomullisiin alppiruusuihin, jotka ovat usein pienilehtisiä ja varpumaisia kasveja tai matalia pensaita kuten Suomessakin luonnonvaraisena kasvava lapinalppiruusu (R. lapponicum). Koreanalppiruusun levinneisyysaluetta ovat Korean niemimaa, Mantšuria ja Venäjän Rannikkoalue. Paikoitellen se on yksi metsien ja vuorenrinteiden yleisimmistä pensaista ja hallitsee maisemaa kukkiessaan keväällä yhdessä kuningasatsalean (R. schlippenbachii) kanssa.
Koreanalppiruusu on läheistä sukua dahurianalppiruusulle (R. dauricum). Näiden kahden lajin levinneisyysalueiden risteämisseuduilla kuten Mantšurian ja Korean rajaseuduilla kasvaa selvästi välimuotoisia populaatioita, joilla on myös dahurianalppiruusun piirteitä: pienemmät kukat ja tylpempikärkiset, osin ainavihannat lehdet. Venäjän Kaukoidässä Sihote-Alinin vuoristossa kasvava Rhododendron sichotense lienee yksi näistä välimuodoista.
Tyypillisimmillään koreanalppiruusu on kesävihanta pensas, jonka lehdet ovat noin 3-5 senttimetrin mittaiset ja teräväkärkiset ja karisevat syksyisin saatuaan punertavan syysvärin. Kukinta on heti kasvukauden alussa ennen lehtien puhkeamista; Suomessa tavallisesti toukokuun alussa. Kukat ovat yksittäin, 5 senttimetriä halkaisijaltaan, väriltään violetit. Kukat eivät tuoksu, mutta lehdissä on voimakas aromaattinen tuoksu.
Koreanalppiruusu on Suomessa harvoin viljelty siitä huolimatta, että se on, ainakin oikealla alkuperävalinnalla, ollut kestävä Etelä-Suomen olosuhteissa vyöhykkeillä I ja II. Mustilaan on viime vuosina yritetty hankkia useita eri alkuperiä mm. Vladivostokin ympäristöstä ja Montrealin kasvitieteellisestä puutarhasta ja niitä on istutettu kesällä 2006 Etelärinteen länsipäähän. Hyvin menestyessään ne aikanaan muodostavat kauniisti kukkivia pensaikkoja ja niistä voi tulla arvokas siemenlähde.