Skip to main content

Pinus banksiana

Pinus banksiana - banksinmänty

pinus_banksiana_kapyoksa_jreinikainen.jpg

Banksinmänty on pienehkö, epäsäännöllisen muotoinen puu, jolla on ruskeanharmaa runko, leveä latvus ja lyhyet, jäykät neulaset. Vanhoissa puissa käpyjä voi olla hyvinkin runsaasti, sillä kävyt eivät putoa siementen valmistuttua. Yleensä vasta metsäpalon kuumuus saa kävyt avautumaan ja siemenet varisemaan.

Banksinmänty kasvaa alavilla mailla Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeessä, jossa sille kelpaavat kaikkein huonoimmatkin kasvupaikat. Suomessa banksinmäntyä näkee aniharvoin. Karulla tavalla kauniina puuna sitä voisi hyvin istuttaa vuorimännyn tapaan esimerkiksi modernin arkkitehtuurin yhteyteen avonaisille paikoille, joissa latvus pääsee kehittymään leveäksi.

Mustilassa banksinmäntyä on kasvatettu jo aivan arboretumin alkuvuosista, mutta se ei ole täyttänyt odotuksia sen enempää talous- kuin koristepuunakaan. Arboretumin perustaja A. F. Tigerstedt oli hyvin pettynyt puuhun, jota hän kuvasi käyräksi ja honteloksi.

Banksinmänty on nimetty Sir Joseph Banksin mukaan. Hän oli 1700-luvun jälkipuoliskon ja 1800-luvun alun tutkimusmatkailija, jonka ensimmäinen matka suuntautui Kanadaan. Kuuluisaksi hän tuli Australian matkastaan kapteeni Cookin Endeavour-laivalla.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Banksinmänty
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Pinus
Laji: 
banksiana
Koko: 
Täysikasvuisena avoimella paikalla n. 7 m, metsän tungoksessa jopa 20 m.
Kotipaikka: 
Kalliovuorten itäpuolelta Atlantin rannikolle Kanadassa ja Pohjois-USA:ssa.
Kuvaus: 
Runko oksakas, latvus epäsäännöllinen. Jäykät neulaset, runsaasti pieniä, kovia käpyjä.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen. Menestyy kuivalla ja vaatimattomallakin kasvupaikalla.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VII (VIII). Sopiva alkuperä menestynee lähes koko Suomessa.

Pinus banksiana - banksinmänty

Avainsana(t)

Banksinmänty on Amerikan mantereen pohjoisin mäntylaji, ja eräs niistä melko harvoista männyistä, joita on saatu Suomessa menestymään ottaen huomioon, että 80-90 lajia käsittävä Pinus-suku on kaikkein runsaslajisin havupuusuku. Mäntyjen menestymistä ei ilmeisestikään aina rajoita niinkään meidän kylmä ilmasto tai lyhyet kasvukaudet, vaan muista havupuista poiketen eräät sienitaudit, joista tunnetuin on monia viisineulasmäntyjä vaivaava valkomännyntervasroso (Cronartium ribicola). Monet männyt ovat myös ilmeisesti tarkkoja kasvatusolosuhteiden suhteen ja esimerkiksi liika syyskosteus tuhoaa eräät kuivien alueiden männyt.

Banksinmänty ei kuitenkaan ole vaativa kasvupaikan suhteen, vaan se on ilmeisesti eräs vähimmällä toimeentuleva puulaji, ainakin kun puhutaan maaperän ravinteista. Luontaisena laji kasvaa Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä Kalliovuorten itäpuolelta Atlantille saakka. Pohjoisessa laji ei mene aivan puurajalle saakka, ja esiintyy etelässä suuressa osaa Minnesotaa, Michicania ja Wisconsinia. Lajille tyypillisiä kasvupaikkoja ovat mm. karut hiekkakankaat. Banksinmännyn vähäisiä ravinnevaatimuksia on yritetty hyödyntää myös Keski- Euroopassa, missä jo 1700-luvun loppupuolelta lähtien on viljelty lajia kaikkein laihimmilla hiekkakankailla, tosin kiinnostus lajiin metsätalouskäyttöön loppui jo tämän vuosisadan puolessavälissä. Suomessa saadut kokemukset viittaavat siihen, että laji olisi meille lähinnä mielenkiintoinen lisä dendrologisiin kokoelmiin. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Pinus
Laji: 
banksiana

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content