Skip to main content

Picea glauca var. densata

Picea glauca var. densata - tiheävalkokuusi

picea_glauca_densata_havut_jsaarinen.jpg

Valkokuuset Etelä Dakotan Black Hills -vuoristossa eroavat siinä määrin sukulaisistaan, että ne on toisinaan erotettu omaksi muunnoksekseen. Niiden kävyt ovat lyhyemmät, neulaset kauniin siniharmaat ja koko puun kasvutapa tiivis ja sangen kaunis, mistä syystä tiheävalkokuusta onkin Amerikassa käytetty koriste- ja joulupuuna.

Suomenkin oloissa tämä paikallismuunnos saattaisi olla sopiva pienten pihojen koristekuusi. Niinpä iso erä sen siemeniä tilattiin Mustilaan 1993 siemenkerääjä Dean Swiftiltä. Keruupaikka oli Black Hillsin valtionmetsässä 1200–1500 metrin korkeudessa hyvin kylmässä mutta Suomea mantereisemmassa ilmastossa. Puut kasvavat pienenä vuonna 2000 istutettuna metsikkönä arboretumin länsiosassa, ja ovat aluksi oikuteltuaan kehittyneet kauniin tuuheiksi ja sinertäväneulasisiksi nuoriksi puiksi. Vaikuttaa siltä, että mannerilmaston puuna tiheävalkokuusi kasvaisi parhaiten maan itäosissa. Kestävyyden pohjoisraja on toistaiseksi selvittämättä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Tiheävalkokuusi
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Picea
Laji: 
glauca
Muunnos (var.): 
densata
Koko: 
6–12 m.
Kotipaikka: 
Suppea alue Etelä-Dakotan Mustilla Kukkuloilla (Black Hills).
Kuvaus: 
Nuorena hyvin tiheä, leveän kartiomainen. Neulaset siniharmaat.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen, keski- tai runsasravinteinen, tuore kasvupaikka. Viihtyy monista muista kuusista poiketen myös kalkkipitoisessa maassa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VI? Lisäkokemuksia kaivataan.

Ulsike 1993: 32. Picea glauca var. densata - tiheävalkokuusi

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-93-025

alkuperä: Black Hills, E-Dakota, USA 1 500 m mpy 44 00' x 104 00'

Valkokuusi (Picea glauca) kasvaa Pohjois-Amerikassa Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Pohjoisimmat alkuperät soveltuvat jopa aivan Suomen pohjoisosiin. Päälajilla ei kuitenkaan ole erityistä koristearvoa ja suurin mielenkiinto kohdistuu sen metsätalouskäyttömahdollisuuksien selvittämiseen maan pohjoisosissa. Valkokuusesta tunnetaan kuitenkin lukuisia väri- ja kasvutapamuotoja, joita on yleisesti maailmalla käytetty viherrakentamisessa. Tutuin meille lienee kartiovalkokuusi (Picea glauca 'Conica'), joka kovina pakkastalvina on kärsinyt pahoin myös aivan Etelä-Suomessa.

Etelä-Dakotassa, Kalliovuorten itäpuolella Black Hills- vuorialueella kasvaa luonnonvaraisena tiivismuotoinen ja hidaskasvuinen "Mustien Mäkien kuusi ". Valkokuusesta laji eroaa paitsi pienemmän kokonsa myös hieman harmahtavien neulastensa puolesta. Mantereinen ja korkea alkuperä antaisi syyn olettaa, että tämä mielenkiintoinen alalaji menestyisi myös Suomen ilmastossa.

Valkokuusen siemen itää ilman esikäsittelyä. Siementä tulee liottaa ennen kylvöä 1 vrk. Kylvös peitetään ohuella hiekkakerroksella, jonka paksuus on riittävä, kun siemen on peittynyt. Liiallinen hiekkakerros hidastaa siemenen itämistä ja saattaa lisätä epänormaalien taimien määrää.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Picea
Laji: 
glauca var. densata

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content