Larix gmelinii var. japonica

Larix gmelinii var. japonica (Larix kamtschatica, Larix kurilensis) - kuriilienlehtikuusi

Kuriilienlehtikuusen luontainen levinneisyysalue Itä-Aasiassa käsittää Kuriilien saariryhmän lisäksi Sahalinin saaren ja eräiden tulkintojen mukaan Kamtšatkan niemimaan. Suomessa sitä voidaan viljellä Keski-Suomea myöten. Kuriilienlehtikuusi on helppo tunnistaa pitkistä, laakeista oksista, jotka luovat metsikköön aivan erityisen tunnelman. Ruskettuneet neulaset pysyvät puissa myöhään syksyyn aina lumentuloon asti.

UKK: 6. Larix gmelinii var. japonica - kuriilienlehtikuusi

Luontainen levinneisyys

Kuriilienlehtikuusi kasvaa luontaisesti Sahalinilla, Kuriileilla ja Ohotanmeren rannikolla.

Lajikuvaus

Tämä lehtikuusi on avoimilla paikoilla hyvin pitkäoksainen, varttuneena reilun 25 metrin mittainen puu. Sen kävyt ovat hyvin koristeellisia ja pieniä, noin 2 cm mittaisia. Neulaset puhkeavat myöhemmin kuin meillä yleisimmin viljellyllä siperianlehtikuusella. Ruska kehittyy vastaavasti myöhemmin. Kuriilienlehtikuusen latvus kääntyy varttuneella puulla vinoksi kun pituuskasvu loppuu.

Larix gmelinii var. japonica - kuriilienlehtikuusi

Nimensä mukaisesti lajin luontainen levinneisyysalue käsittää Kurilien saariryhmän, Sahalinin saaren ja eräiden tulkintojen mukaan Kamtšatkan niemimaan. Suomessa lajia voidaan viljellä Keski-Suomea myöden, VI-menestymisvyöhykkeelle asti.

Metsikkö on istutettu vuonna 1919 viisivuotiailla taimilla, joiden alkuperä oli todennäköisesti Iturupin saari Kuriileilla. Lajia on viljelty monin paikoin Mustilassa ja se tuntuu menestyvän hyvin mitä erilaisimmilla metsätyypeillä. Komein metsikkö kasvaa talvikkityypin savimaalla, joka on rehevä mutta jäykkä kasvualusta.